KAUHAN VARRESTA
Uudistuksia ja
päätöksiä
Työ on tärkein rakennuspohja tulevaisuudelle ja
koronakriisistä selviytymiseen. Pian pääsemme
toivottavasti elämään normaalisti, ilman rajoituksia.
Työllisyyttä tukevia päätöksiä tarvitaan
nopeasti.
Perhevapaauudistus on vihdoin valmistumassa. Suuret
muutokset ottavat aikaa, ja niissä on aina voittajia ja
häviäjiä. Uudistus ei ole täydellinen, sen on sanottu jopa
vähentävän työllisyyttä.
Yrittäjänaiset antoi uudistukseen oman lausuntonsa.
Nykyinen järjestelmä ylläpitää epätasa-arvoa ja heikentää
naisten työuria. Tilastojen mukaan naiset käyttävät lähes
90 prosenttia kaikista vanhempainpäivärahapäivistä. Isistä
valtaosa käyttää äidin kanssa yhtä aikaa pidettävät vapaat,
mutta yli puolet ei pidä lainkaan itsenäisiä vapaita. Tähän
on saatava muutos.
Harmillisesti kotihoidontukeen ei uudistuksessa
kosketa. Tuen saajista on miehiä vain 7,5 prosenttia.
Tällä hetkellä etenkin pienipalkkaiset naiset ja maahanmuuttajanaiset
hyödyntävät kotihoidontukea, mikä voi
entisestään hankaloittaa työmarkkinoille pääsyä. Uudistuksessa
ei myöskään oteta kantaa rahoitukseen. Vaikka
Kela maksaa suurimman osan vapaiden kustannuksista,
ne ovat monelle pientyönantajalle mahdoton taakka.
Kolmen kuukauden palkan tai lomapalkan maksaminen
6 YRITTÄJÄNAINEN
kirpaisee, vaikka osan rahasta saisikin
myöhemmin takaisin. Jos isien perhevapaat
pitenevät, äitien vastaavasti lyhenevät. Tämä
helpottaa naisten työhönpaluuta ja
ammattitaidon ylläpitoa ja parantaa siten
naisten työmarkkina-asemaa ja taloudellista
tilannetta nostamalla merkittävästi
naisten ansiotuloja ja
niistä kertyvää eläkettä.
Yrittäjänaisten mielestä
uudistuksella on pitkällä
aikavälillä positiivinen
vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan.
TIINA KOSKI
Suomen Yrittäjänaisten
puheenjohtaja
KUVAAJA KATI LÄNSIKYLÄ
Ajassa
Hae apua
tarpeeksi aikaisin
KORONAKRIISI ON VAIKUTTANUT rajusti kaikkien elämään.
Etenkin yrittäjät ovat joutuneet luovimaan vaikeiden tilanteiden
keskellä jo yli vuoden. Se koettelee monen mielenterveyttä. Mieli
ry onkin tiivistänyt yhteistyötään yrittäjien kanssa.
Taloudellinen kriisi on aina väistämättä myös mielen kriisi.
Mitä pidempään se kestää, sitä enemmän se syö myös mielen
voimavaroja. Moni yrittäjä koettaa selviytyä ongelmista yksin ja
hakee apua liian myöhään. Pitkittynyt kuormitus näkyy väistämättä
yritystoiminnassa ja voi johtaa entistä huonompaan
tilanteeseen. Apua kannattaakin hakea mahdollisimman aikaisin.
Mieli ry:llä on kaikessa työssä vahvasti ongelmia ehkäisevä
näkökulma. Kun pandemia viime vuonna jysähti päälle, myös
yrittäjien pahoinvointi alkoi nopeasti lisääntyä. Huoli jaksamisesta
oli kova. Keväällä ja alkusyksystä käynnistettiinkin nopeasti
muutama yrittäjien vertaistukiryhmä Tukinet-verkkoalustalla.
Uusia ryhmiä käynnistetään tarpeen mukaan.
Mieli ry:n Yrittäjäkilta-toiminta ja valtakunnallinen kriisipuhelin
on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat omaa tilannettaan ja
mielen hyvinvointia. Tavallisia syitä soittaa kriisipuhelimeen ovat
yleinen paha olo, epävarmuus tulevasta ja ihmissuhdeongelmat.
Viime vuonna ahdistus näkyi kriisipuhelimessa selvästi. Soittoyrityksiä
tuli keskimäärin 750 vuorokaudessa, missä oli kasvua
edellisvuoteen 61 prosenttia.
Kriisipuhelimeen soitetaan anonyymisti, joten yrittäjyys ei
välttämättä tule esiin. Soittajat kuitenkin usein kertovat taustastaan.
Viime vuonna lähes 900 soittajaa ilmoitti itsensä yrittäjäksi.
He puhuivat keskivertoa enemmän ihmissuhdeongelmista,
olivat keskivertoa nuorempia ja keskivertoa useammin miehiä.
Kriisipuhelimeen tulee soittoja yhä enemmän alle 30-vuotiailta ja
etenkin nuorilta naisilta.
Pandemia on kollektiivinen kokemus, mikä toivottavasti
vähentää kriisin synnyttämää häpeää. Se on kuitenkin osunut
hyvin eri tavoin eri alojen yrittäjiin. On tärkeää osata olla armollinen
itselleen ja pysähtyä kiireenkin keskellä. Yrittäjänä olet
yrityksesi tärkein pääoma, siihen kannattaa satsata.
Tiina Lumijärvi
Aikuistyön yksikön päällikkö
Mieli Suomen Mielenterveys ry
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää joka päivä vuorokauden
ympäri numerossa 09 2525 0111. Lisätietoja löydät
osoitteesta mieli.fi. Yrittäjän kriisikeskuksen numero on
03 5112 0500.