YRITTÄJÄNAINEN 17
Talous & politiikka
Kohti isompia ja
elinvoimaisempia kuntia
Toimin vuosikymmen sitten kuntapäättäjänä
Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Silloin huomasin konkreettisesti,
miten merkittäviä päätöksiä
kunnissa tehdään myös yritysten
ja työllisyyden näkökulmasta. Siksi
ei olekaan ihan sama, keitä valtuustoihin
valitaan kesän kuntavaaleissa.
Yritysten rooli kuntatalouden korvaamattomana
tukijalkana on seikka,
johon Keskuskauppakamari on halunnut
kiinnittää huomiota. Valtio ja
kunnat keräävät vuosittain veroja yli
65 miljardia euroa. Harva suomalainen
kuitenkaan tiedostaa, että kaksi
kolmasosaa tästä veropotista kertyy
yritysten kautta.
Yritysten tilittämien verojen suuruus
on varmasti monille yllätys, sillä
useat ajattelevat yritysten maksavan
lähinnä yhteisöveroa. Ilman yritystoimintaa
ei kuitenkaan kertyisi arvonlisäveroa
ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä.
Niiden lisäksi tulevat
vielä muun muassa vakuutusmaksuverot,
kiinteistöverot, ympäristöverot
ja valmisteverot.
Esimerkiksi ympäristöverojen
osuus on lähes yhtä iso kuin yhteisöveron.
Yritysten verotusta täytyykin
arvioida huomattavasti laajemmin
kuin pelkän yhteisöveron perusteella.
Jokainen vero vaikuttaa yrityksen
toimintaedellytyksiin, hinnoitteluun
ja tätä kautta kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin.
JUHO ROMAKKANIEMI
TOIMITUSJOHTAJA
KESKUSKAUPPAKAMARI
” Valtio ja kunnat
keräävät vuosittain
veroja yli 65
miljardia euroa.
Harva suomalainen
kuitenkaan
tiedostaa, että
kaksi kolmasosaa
tästä veropotista
kertyy yritysten
kautta."
Kuntatalouden vuosia jatkunut
heikko kehitys oli johtanut kuntatalouden
kriisiin jo ennen koronapandemiaa.
Niiden kuntien määrä, joilla
ei ole edellytyksiä täyttää lakisääteisiä
velvoitteitaan, tulee lähivuosina kasvamaan.
Velkarahalla kuntia ei voida
pitää pystyssä. Hallituksen kunnille
suuntaamalla apupaketilla lykätään
kuntaverojen muutoin rajua nousupainetta,
mutta ongelma siirtyy
tuleville vuosille. Kunnallisvero on
työn verottamista, ja se on myrkkyä
työnteon kannustimille.
Tulevaisuuden palvelut ja elinvoimainen
kunta pitäisi rakentaa
nykyjärjestelmää kehittämällä. Kuntien
tulee tavoitella suurempia asukaspohjia
ja vahvempaa elinvoimaisuutta.
Yhteistyötä kuntien välillä
tulee tiivistää ja laajentaa. Kuntien
on varmistettava, että elinkeinoelämän
kehittämiseen ja yrittäjyyden
edistämiseen riittää resursseja.
Toteutuessaan hallituksen soteuudistus
siirtää kunnilta pois yli puolet
tehtävistä ja rahoituksesta. Tällöin
kuntien on rakennettava uusi roolinsa
entistä tiukemmin elinvoimaisuuden,
osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten
edistämisen varaan.
Nyt jos koskaan on pidettävä huolta,
että valtuustoihin valitaan ihmisiä,
jotka osaavat ajatella päätösten vaikutuksia
pitkälle tulevaisuuteen. Ihmisiä,
joilla on tahtoa ja kykyä edistää kuntien
elinvoimaa.