L I I T O S S A TA PA H T U U TEKSTI SARI KRAPPE // KUVA SHUTTERSTOCK
Eettisyys, diversiteetti ja uhat aiheina Pohjoismaissa
Pohjoismaisten asianajajaliittojen edus-tajat
kokoontuivat koronatauon jälkeen
elokuun lopussa yhteisten kysymysten
äärelle. Asianajajaliittojen puheenjohtajat
ja pääsihteerit esittelivät omien liittojensa
toiminnan pääkohtia.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna
Räihä-Mäntyharju, varapuheenjohtaja
Eero-Pekka Uotila ja pääsihteeri Niko
Jakobsson pääsivät kertomaan tilaisuu-dessa
kollegoille muun muassa siitä,
kuinka Suomi siirsi ensimmäisenä Poh-joismaana
vuosikymmeniä lähiopetuk-sena
järjestetyn asianajajatutkinnon vuo-rovaikutteiseksi
verkkokoulutukseksi alle
puolessa vuodessa. Tämä johti korona-aikana
ennätysmäärään tutkintokokelaita
ja uusia asianajajia.
Suomea koskevassa maaraportissa
kerrottiin loppuun saatetusta ASSI-projektista
eli asiointipalvelusta, jossa
voi hoitaa jäsenasioita ja asioida sekä
Asianajajaliiton että valvontalautakun-nan
kanssa tietoturvallisesti ja suju-vasti.
Asianajajaliiton
edustajat nostivat
esille myös työhyvinvointiin liittyneen
#oikeusjaksaa-kampanjan sekä oikeus-alan
sanastoa pilke silmäkulmassa
suomentaneen
Oikeusrattaat tutuksi
-kampanjan.
Yhteisiä keskusteluteemoja olivat
ihmisoikeudet, erityisesti tilanne Afga-nistanissa,
ja asianajajien etiikka sekä
erityisesti se, miten etiikasta tulisi
tulevaisuudessa viestiä aiempaa ymmär-rettävämmin
myös suurelle yleisölle.
Suomen ja Liettuan yhteisessä esityk-sessä
pohdittiin, miten asianajoalalla
olisi mahdollista lisätä diversiteettiä ja
monikulttuurisuutta. Myös toimistotar-kastuksiin
ja rahanpesun estämiseen
liittyvät prosessit, joita Suomessa ollaan
voimakkaasti uudistamassa, herättivät
keskustelua.
Lopuksi tärkeä kipukohta – asianaja-jien
maalittaminen – nousi keskeiseksi
puheenaiheeksi. Maalittamiselle tulisi
saada nollatoleranssi, mutta keinoja
maalittamisen kuriin saattamiseksi ei ole
vielä tarpeeksi.