Oikeudenhoidon toimijat barrikadeille
Oikeudenhoito ja sen resurssit ovat juuri tätä kirjoitettaessa
keskustelun kohteena. Tuomioistuinvirasto
on vaatinut merkittävää lisäresursointia, jotta tuomioistuimet
pystyvät hoitamaan perustehtäväänsä sekä
sen lisäksi digitalisoimaan prosesseja. Vaatimus on
perusteltu.
Laadukas oikeudenhoito ja oikeusturva maksaa. Se
on tärkeä lähtökohta, kun mietitään oikeudenhoidon
ketjun eri vaiheiden resursseja. Oikeudenhoidon
osuus valtion koko budjetista on kuitenkin
erittäin pieni, eivätkä siihen osoitetut
taloudelliset resurssit vastaa sen yhteiskunnallista
merkitystä. Oikeudenhoito ei ole yhteiskunnan
reunamilla oleva puolivälttämätön
tukitoiminto,
vaan keskeinen osa toimivaa,
ennustettavaa ja perusoikeudet takaavaa
yhteiskuntaa. Sekä yksityiset kansalaiset
että yritykset tarvitsevat sitä oikeusturvaa,
mitä oikeudenhoidon koko ketju tarjoaa.
Laadukas
oikeudenhoito on yrityksille myös
vetovoimatekijä.
Kun resursseja jaetaan, on huomioitava
koko oikeudenhoidon ketju. Rikosasioissa
juttu alkaa poliisin suorittamasta esitutkinnasta,
siirtyy sen jälkeen syyteharkintaan ja
lopuksi tuomioistuinlaitoksen käsiteltäväksi.
Jokaisella ketjun osalla on oltava riittävät resurssit,
jotta kaikki vaiheet saadaan vietyä läpi
asiantuntevasti ja kohtuullisessa ajassa.
Tärkeä osa laadukasta oikeudenhoitoa on asianajajan
tekemä työ. Asianajajat varmistavat omalla
asiantuntemuksellaan,
ettei tuomioistuinten resursseja
kuormiteta turhaan. Sovittavissa olevat jutut sovitaan
jo ennen kuin niitä viedään tuomioistuimeen
– tänä syksynä erityisesti Asianajajaliiton Sovittelun
supersyksy
-kampanjassa. Asiantunteva avustaja on
jutun
asianosaiselle tärkeä oikeusturvan tae. Myös
tämä työ maksaa. Juopa itse maksavien asiakkaiden
kustannusten ja valtion maksaman oikeusavun
tuntihinnan välillä syvenee jatkuvasti.
Oikeusavun
tuntiveloitusta on korotettu viimeksi
vuonna 2014 ja se on jäänyt pahasti jälkeen
kustannusten noususta. Asianajajaliitto on
esittänyt oikeusministeriölle oikeusavun
tuntiveloituksen merkittävää korottamista.
Paljon lisää on tehtävissä myös
olemassa
olevilla
resursseilla. Asianajajaliiton
tammikuussa 2020 julkistamassa
työtapareformissa esitetään erilaisia vaihtoehtoja
tehostaa prosesseja. Kannattaa
katsoa: työtapareformi löytyy osoitteesta
asianajajaliitto.fi/tyotapareformi.
Hyvää alkanutta syksyä!
Hanna Räihä-Mäntyharju
Asianajajaliiton puheenjohtaja
@h_raiha
AKTÖRER INOM RÄTTSVÅRDEN STÄLL ER PÅ BARRIKADER
Rättsvården och dess resurser är när detta
skrivs föremål för diskussion. Domstols-verket
har krävt betydande tilläggsresurser
för att domstolarna ska kunna sköta sin
grundläggande
uppgift och dessutom för
att digitalisera processerna. Kravet är
motiverat.
Rättsvårdens andel av hela statsbud-geten
är mycket liten, och de ekonomiska
resurser som anvisats för den motsvarar
inte dess samhälleliga betydelse.
En viktig del av högkvalitativ rättsvård är
det arbete som advokaten utför. Advoka-terna
säkerställer genom sin sakkunskap
att domstolarnas resurser inte belastas
i onödan. Ett sakkunnigt biträde är en
viktig garanti för parternas rättssäkerhet
i ett mål. Även detta arbete kostar. Klyftan
mellan de kostnader som klienterna själva
betalar och timpriset för den rättshjälp
som staten betalar blir allt djupare. Tim-debiteringen
för rättshjälp har senast höjts
2014 och den ligger långt efter kostnadsök-ningen.
Advokatförbundet har för justitiemi-nisteriet
föreslagit en betydande höjning av
timdebiteringen för rättshjälp.
Mycket mer kan göras också med befint-liga
resurser. I den reform av arbetssätten
som Advokatförbundet offentliggjorde 2020
presenteras olika alternativ för att effektivi-sera
processerna.
asianajajaliitto.fi/sv/arbetssattsreformen
pääkirjoitus
5