OIKEUSVALTIOKEHITYS HUOLETTAA LIITTOJA
Oikeusvaltioon kohdistuvat uhat ovat
tärkeä teema ympäri Eurooppaa.
Myös Pohjoismaiset liitot ovat viime
aikoina kantaneet huolta oikeusvaltio-kehityksestä.
Ruotsissa ilmapiiriä on koventanut
ampumaväkivallan raju lisääntyminen,
josta on uutisoitu myös Suomessa.
Ampumiset liittyvät usein järjestäyty-neeseen
rikollisuuteen. Heinäkuussa
järkytti tapaus, jossa kaksi leikki-mässä
ollutta lasta haavoittui ilmei-sesti
vahinkolaukauksista.
Ruotsissa poliittisen kentän eri
puolilta on esitetty sekä aikuisten
että alaikäisten rangaistusten koven-tamista,
joskus jopa 15-vuotiaiden
vankeusrangaistuksia.
– Liitollamme on tärkeä rooli tuoda
esiin oikeusvaltioperiaatetta. Olemme
hyvin skeptisiä nuorten vankeusran-gaistuksia
kohtaan, ja on pohdittava,
millaiset alle 18-vuotiaiden rangais-tukset
ovat kohtuullisia, Mia Edwall
Insulander sanoo.
Pandemia-aikana monissa maissa
on viety läpi lakimuutoksia normaalia
nopeammin. Pohjoismaiset asian-ajajaliitot
ovat seuranneet näitäkin
oikeusvaltion
näkökulmasta.
Tanskassa uutisoitiin maalis-kuussa
poikkeuksellisen kovasta
tuomiosta, kun Kööpenhaminan
käräjäoikeus tuomitsi naisen kahden
vuoden vankeuteen
osallistumisesta
koronarajoituksia
vastustavaan
mielenosoitukseen.
Ratkaisu perustui
uuteen lakiin, joka sallii tuplarangais-tuksen,
jos asia liittyy koronapande-miaan.
Tanska muutti rikoslakia pikavauh-dilla
viime vuonna ajankohtana, jolloin
suojavarusteista oli pulaa ja ihmiset
varastelivat sairaaloista kumihanskoja
ja käsidesejä. Ylemmissä oikeusas-teissa
ratkaistiin, että tuplarangais-tusta
ei voi määrätä mielenosoituk-seen
osallistumisesta.
– Monet laista äänestäneet poliitikot
sanoivat, että he eivät missään vai-heessa
tajunneet, mille he oikeastaan
sanoivat kyllä. Liittomme tekee kovasti
töitä sen eteen, että tulevaisuuden
kriiseissä parlamentti ei käsittelisi
asioita
noin nopeasti, koska siinä
kärsii lainsäädännön laatu, Andrew
Hjuler Crichton sanoo.
sissa valvontaa on viime aikoina arvosteltu. Syynä ovat
tapaukset, joita media on kutsunut nimellä ”gangsteriasianajajat”.
Ruotsalainen valvontalautakuntaa vastaava elin on
käsitellyt neljää tapausta, joissa asianajajien on katsottu
toimivan vastoin eettisiä sääntöjä. Asianajajilla oli
ollut asiakkainaan vankeja, usein rikollisjengin jäseniä,
joiden yhteydenpitoa on rajoitettu. Asianajajat olivat
kuitenkin välittäneet tietoa ulos vankilasta tai ulkopuolelta
sisään vankilaan sääntöjen vastaisesti.
Ruotsissa oikeuskansleri voi valittaa valvontalautakunnan
ratkaisuista kuten Suomessa. Toisin kuin Suomessa,
valitusinstanssina toimii korkein oikeus hovioikeuden
sijaan.
”Gangsteriasianajajista” kolme menetti viime keväänä
ja kesänä toimilupansa valvontalautakunnan päätöksellä,
mutta neljäs ei. Oikeuskansleri valitti ratkaisusta
tuomioistuimeen, ja sen päätöksellä neljäskin
joutui luopumaan asianajotyöstä. Ruotsissa on käyty
keskustelua siitä, toimiiko alan itsesääntely ja onko
valvonta
järjestetty oikein.
– Nähdäksemme on hyvin tärkeää, että asianajajaliitto
on täysin riippumaton valtionhallinnosta ja että
meillä on mahdollisuus ratkaista eettisiä kysymyksiä
itse, sanoo ruotsalaisen Advokatsamfundetin pääsihteeri
Mia Edwall Insulander.
Tapausten jälkimainingeissa liitto haluaa tehostaa
valvontalautakunnan työtä siten, että se voisi määrätä
korkeampia sakkoja. Nyt seuraamusmaksu on maksimissaan
50 000 kruunua (vajaat 4 900 euroa), kun
Suomessa se on 15 000 euroa.
– Maksimisakko on ollut sama 1990-luvulta saakka.
Aiomme pian esittää hallitukselle lakimuutosta, joka
mahdollistaisi korkeamman sakon, Edwall Insulander
kertoo.
Suomessa valvontalautakunnan ratkaisut eivät ole
nostaneet laajaa keskustelua, mutta alan sisällä pohditaan
valvonnan ajantasaisuutta. Jakobsson mainitsee
esimerkkinä rahanpesun estämisen. Rahanpesulain
noudattamista valvoo ja seuraamuksia määrää aluehallintovirasto,
mutta on mietitty, voisiko valvontalautakunta
valvoa asianajajia myös näissä asioissa.
fokus
17