OMISTUSRAKENNETTA
MIETITÄÄN MUUALLAKIN
Myös Tanskassa omistuksen vapauttaminen on ollut
ajankohtainen aihe. Tanskan kilpailuviranomainen
laati
viime vuonna selvityksen, jossa ehdotettiin radikaalia
sääntelyn keventämistä. Tanskalainen asianajajaliitto
on tyrmännyt ehdotuksen. Advokatsamfundetin
pääsihteeri Andrew Hjuler Crichton sanoo, että tällä
hetkellä yleinen konsensus on omistuksen vapauttamista
vastaan.
– Suurin huoli on se, että kuluttajien voisi olla vaikeaa
varmistua siitä, onko asianajajalla jutussa muita
intressejä. Nykyään kaikki on selkeää. Tiukat säännöt
varmistavat, että eturistiriitoja ei ole, Crichton sanoo.
Crichton mainitsee varoittavana esimerkkinä
britannialaisen
rakennusalan jätin Carillionin, jonka
konkurssissa heräsi epäily tilintarkastuksen leväperäisyydestä.
Kun sama tilintarkastusyhtiö tarjosi samalle
asiakasfirmalle myös konsulttipalveluita, sillä saattoi
olla houkutus tarkastella asiakkaan taloutta liian
myönteisesti. Vastaavia eturistiriitoja voisi kuvitella
syntyvän, jos asianajopalvelut kytkeytyisivät muuhun
liiketoimintaan.
Norjan ja Tanskan keskustelu on kiinnostavaa suomalaisillekin.
Omistusrakenteen uudistamistarpeista
on keskusteltu osana niin sanotun sääntelytyöryhmän
raporttia. Suomessa esillä ovat olleet muun muassa
kysymykset asianajotoimiston muun henkilökunnan
sitouttamisesta osakkuudella sekä ulkopuolisen pääoman
hankkimisesta.
Raportista on keskusteltu paikallisosastoissa. Asianajajaliiton
pääsihteeri Niko Jakobsson sanoo, että sen
pohjalta laadittua Asianajajaliiton hallituksen esitystä
on tarkoitus käsitellä Asianajajaliiton valtuuskunnan
seuraavassa kokouksessa.
ASIANAJOALAN OMA
VALVONTA JA VALVONNAN
RIIPPUMATTOMUUS ON
TÄRKEÄ PERIAATE KAIKISSA
POHJOISMAISSA.
Muutosehdotuksia esiteltiin Advokaatin numerossa
2/2020, mutta niiden käsittely on lykkääntynyt
koronavirustilanteen
vuoksi.
TARKASTUKSET RISKIN PERUSTEELLA
Asianajajien työtä säännellään muissa Pohjoismaissa
pitkälti samalla tavoin kuin Suomessa. Koulutus- ja
kokemusvaatimukset ovat samantyyppiset. Käytännön
valvonnasta vastaavat liittojen omat, valvontalautakuntaa
vastaavat elimet. Yksi osa valvontaa ovat liittojen
tekemät asianajotoimistojen tarkastukset.
Tanskassa tarkastuksia muutettiin laissa vuonna
2018. Pääsihteeri Crichton sanoo, että nykyinen laki
vaatii asianajotoimistojen tarkastuksia tietyin väliajoin
sekä riskiperusteisesti.
– Aiemmin tarkastuksia tehtiin täysin satunnaisesti,
ja asianajaja saattoi tehdä koko työuransa ilman yhtäkään
liiton vierailua, Crichton kertoo.
Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, koska
Asianajajaliitto
pilotoi parhaillaan uutta riskiperusteista
mallia asianajotoimistojen tarkastuksiin. Riskeihin
voivat vaikuttaa esimerkiksi toimiston koko, sen
tarjoamat
palvelut ja esimerkiksi tietyt kansainväliset
asiakkuudet.
– Valikoimme toimistoja tarkastuksiin yhä myös sattumanvaraisesti,
koska kaikkia riskejä ei pysty ennalta
näkemään, Jakobsson sanoo.
”GANGSTERIASIANAJAJAT”
RUOTSIN MEDIASSA
Asianajoalan oma valvonta ja valvonnan riippumattomuus
on tärkeä periaate kaikissa Pohjoismaissa. Ruot16