minun valintani
26 ADVOK A AT TI / 5 -2018
Hyvän puolesta
Kari Lautjärvi on urallaan osoittanut, että pro bono -työ sopii
myös liikejuristille. Kipinä syttyi Harvardissa.
Kari Lautjärven uran merkittävin
valinta tapahtui vuonna 1985. Se
oli lähtö Asla-Fullbright-stipendiaattina
Harvardiin opiskelemaan
Master of Laws (LL.M.) -tutkintoa.
Opiskelu Yhdysvalloissa toi
ammatti- ja kielitaitoa ja kontakteja
– ja antoi myös sysäyksen pro
bono -työhön. Asianajajien veloituksetta tekemä toimeksiantotyö
oli 1980-luvulla Suomessa vielä vaatimatonta.
Yhdysvalloissa se oli asianajotoimistoissa ja yliopistoissa
jo silloin varsin yleistä.
– Vierailin Harvardissa vuonna 2016 oman vuosikurssini
30-vuotistapaamisessa ja kuulin, että yleensä opiskelijat tekevät
siellä laskuttamatonta työtä moninkertaisesti enemmän
kuin opintovaatimuksiin kolmelle vuodelle nykyisin
sisältyvät 50 tuntia, Lautjärvi kertoo.
Lautjärvi oli Harvardiin lähtiessään 30-vuotias, juuri
hyväksytty asianajajaksi ja aloittelevan liikejuristin uran
haasteiden keskellä.
– Tuo ratkaisu oli kyllä suuntaa antava koko loppuelämälleni
ja uralleni, hän arvioi nyt.
LAUTJÄRVI RYHTYI SUOMEEN PALATTUAAN edistämään
veloituksetta tehtävää asianajotyötä täälläkin. Varsinainen
herätys suomalaisen asianajajakunnan pro bono -työskentelylle
tapahtui surullisissa merkeissä, vuoden 2004 tsunamin
yhteydessä. Tieto katastrofista tuli pari viikkoa ennen ensimmäisiä
Kalastajatorpalla järjestettyjä Asianajajapäiviä.
Lautjärvi toimi tuolloin Asianajajaliiton puheenjohtajana,
ja hänen johdollaan liitto lähti organisoimaan asianajotoimistojen
avustusprojektia tsunamin uhrien läheisille.
– Jotkut ajattelevat, että pro bono on sama kuin hyväntekeväisyys
tai rahallinen avustaminen. Ne eivät kuitenkaan
ole aivan sama asia. Asianajajat tekevät laskuttamattomia
toimeksiantoja samoin periaattein kuin laskutettavaa toimeksiantotyötäkin.
Veloituksetta tehtävät toimeksiannot tuovat parhaimmillaan
asianajajan työhön uutta sisältöä ja vaihtelua sekä
antavat uusia näkökulmia. Se sopii hyvin asianajajille, koska
ammattikunnan tehtävä on oikeusvaltion turvaaminen
ja puolustaminen.
– Henkilökohtaisesti katson, että kun me Suomessa
olemme saaneet ilmaisen koulutuksen, tehtävämme on
antaa myös ammatillisesti jotain takaisin yhteiskunnalle.
LAUTJÄRVI ON PUHUNUT paljon yhteiskuntavastuun merkityksestä
niin asianajotoimistoille kuin näiden asiakkaina
oleville yrityksillekin. Nykyisin hän työskentelee osakkaana
Dittmar & Indreniuksella ja tekee edelleen merkittävästi
pro bono -työtä. Liikejurdiikan ja veloituksetta tehtävän
työn yhdistelmä voi äkkipäätään tuntua oudolta, ainakin
maallikosta, mutta Lautjärven mukaan se ei ole mitenkään
hankala yhtälö.
Dittmar & Indrenius on omaksunut pro bono -toimeksiannot
osaksi yrityskulttuuriaan ja valinnut asiakkaikseen
yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden arvot sopivat toimiston
omiin arvoihin, kuten WWF Finland ja Martti Ahtisaaren
perustama Crisis Management Initiative (CMI) -järjestö.
Lautjärvi itse työskentelee palkkiotta CMI:lle ja on myös
CMI:n hallituksen jäsen.
– Näen, että on valtava rikkaus ja etuoikeus päästä mukaan
näin korkean tason kansainväliseen rauhanvälitystyöhön.
Tehtävissäni CMI:ssä voin myös hyödyntää ja ylläpitää
kansainvälisiä kontaktejani. Työ on erittäin antoisaa ja
palkitsevaa.
CMI:n toimeksiannot ovat luottamuksellisia – tai oikeammin
salaisia – joten tehtävistään siellä Lautjärvi ei voi
yksityiskohtaisemmin kertoa.
– Dittiksellä nuoret juristit osallistuvat mielellään yleishyödylliseen,
palkkiotta tehtävään työhön. Myös rekrytointitilanteissa
mahdollisuus tällaiseen työhön koetaan
positiiviseksi asiaksi, Lautjärvi kertoo.
– Asianajajan ammatti on arvostettu, mutta nykypäivän
nuoret vaativat työympäristöltään enemmän kuin ennen.
Se, että pystymme jatkossakin tarjoamaan mielekästä ja
monipuolista työtä, on meille etu, sillä kilpailu parhaista
juristeista on kovaa.
Lautjärven mielestä myös asianajoalalla on aika katsoa
peiliin, sillä nuorten juristien valitessa työpaikkaansa on
työyhteisöllä, sen yrityskulttuurilla ja työn sisällöllä suuri
merkitys. Pro bono pitäisikin Lautjärven mielestä nähdä
positiivisesti yrityskulttuuria ja kestävää liiketoimintaa palvelevana
asiana, osana yrityksen yleistä yhteiskuntavastuuta.
Kumpaakaan ei tulisi pitää päälle liimattuina tai pakollisina
velvoitteina, vaan mahdollisuutena luoda eettisesti parempaa
liiketoimintaa. Se on kaikkien etu.
TEKSTI KIRSI HYTÖNEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN