10 ADVOK A AT TI / 5 -2018 ajassa
Paljon työtä, vähän hyötyä?
Käräjäoikeuksien yhdistymisprosessi työllistää ja
stressaa henkilöstöä.
Tammikuun alusta lähtien käräjäoikeuksia on 20 nykyisen 27
sijaan. Töitä yhdistymisen eteen on tehty esimerkiksi Espoon
ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksissa puolentoista
vuoden ajan.
– Kyseessä on kaksi täysin erilaista yksikköä. Vaikka
juridiset käytännöt ovat samat, menettelyissä on huomattavia eroja.
Käymme työtavat ja käytännöt yksityiskohtaisesti läpi, jotta saisimme
ne yhtenäistettyä, laamanni Klaus Ekelund Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta
kertoo.
Samalla mietitään, millaiset lainkäyttöosastot ja hallinto luodaan,
miten haastemiehet jakaantuvat, miten arkistot yhdistyvät… Lista on
pitkä, ja työtä tehdään ilman ylimääräisiä resursseja. Juttujen käsittelyajat
ovat pidentyneet ja henkilökunta alkanut väsyä.
Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet eivät ole toistaiseksi
muuttamassa saman katon alle. Siksi Ekelund ei usko, että yhdistyminen
toisi tässä vaiheessa säästöjäkään.
– Välivaiheen organisointi on hankalaa. Yhdistymistä olisi kannattanut
lykätä, kunnes saamme yhteiset tilat. Toivon, että Espooseen saadaan
uusi käräjätalo 2–3 vuodessa.
Sen jälkeen on mahdollista saada synergiaetuja, mutta Ekelund on
huolissaan ruotsin kielen asemasta.
– Raaseporissa on osaava kaksikielinen henkilöstö, eivätkä kaikki
aio siirtyä Espooseen. Lisäksi työpaikkojen kadotessa pienet paikkakunnat
kuihtuvat.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola jakaa huolen.
– Pelkäämme, että käräjäoikeuden tai istuntopaikan lopettaessa asianajotoimistotkin
katoavat, hän sanoo.
Asioimismatkojen pitenemistä voidaan helpottaa etäyhteyksien ahkeralla
käytöllä. Yhdistymisen hyvänä puolena molemmat mainitsevat
mahdollisuuden erikoistumiseen.
– Yhdistymistä ei kannata pitää pelkkänä säästönä, vaan hyöty kannattaa
ottaa irti tuomarien erikoistumisen ja täydennyskoulutuksen
avulla, Ruohola muotoilee.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
MIRVA SIHVONEN ON
VALVONTAYKSIKÖN UUSI
ERITYISASIANTUNTIJA
MIRVA SIHVONEN aloitti syyskuussa Asianajajaliiton valvontayksikön
erityisasiantuntijana. Hän on aiemmin työskennellyt
sekä asianajotoimistossa että julkisena oikeusavustajana.
Mirva on auskultoinut Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.
Valvonnan erityisasiantuntijan tehtävä on perustettu vahvistamaan
ja tukemaan valvontayksikön työprosessia sekä
valvontayksikön toiminnan kehittämistä. Erityisasiantuntija
ottaa vastuuta myös valvontalautakunnan viestintään
liittyvistä tehtävistä.
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN
OIKEUSAVUN SAATAVUUTTA JA
LAATUA SELVITETÄÄN
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OIKEUSAPUPALVELUJA käsittelevä
raportti julkaistaan marraskuussa 2018. Myös Asianajaja-
liiton edustajia on haastateltu tutkimusta varten.
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OIKEUSAVUSTA ja oikeusturvasta
on keskusteltu paljon kolmen viime vuoden aikana.
Useiden asiantuntijoiden mielestä turvapaikanhakijoiden
oikeusturvaa ja erityisesti oikeusapua on heikennetty. Muun
muassa tuoreessa yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa
todetaan, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan
heikennykset ovat vaikeuttaneet haavoittuvassa asemassa
olevien tunnistamista ja heille kuuluvan asianmukaisen tuen
ja palveluiden saamista.
Myös Asianajajaliitto on pitkään kiinnittänyt huomiota
turvapaikanhakijoiden oikeusturvan puutteisiin. Asianajajaliitto
ei kannattanut lainmuutoksia, joissa turvapaikanhakijoiden
oikeusturvaa heikennettiin valitusaikoja lyhentämällä,
oikeusapua rajoittamalla ja valituslupaperusteita karsimalla.
ASIANAJAJALIITTO teki lokakuussa oman kyselyn ulkomaalaisasioita
hoitaville asianajajille. Siinä kysyttiin asianajajien
kokemuksia turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna
2016 tehtyjen muutosten vaikutuksista käytännön työhön.
Asianajajaliitto halusi erityisesti selvittää myös turvapaikkaasioissa
käyttöön otetun asiakohtaisen palkkion vaikutuksia.
Kyselyn tulokset annetaan myös valtioneuvoston selvitystä
tekevän tutkijan käyttöön.
TEKSTI ELINA CASTRÉN