ADVOK A AT T I / 5 -2 018 21 laajakulma
Hyvästit
paperille?
Uusi uljas työtapa vai järjestelmän kanssa sekoilua? Lainkäytön
digitalisaatiohanke AIPA etenee, mutta vuosien viivästykset
A
herättävät kysymyksiä.
TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI // KUVITUS KIIRA SIROLA
sianajotoimisto Boreniuksen
kehitysjohtaja Niko Jakobsson
auskultoi Helsingin käräjäoikeudessa
vuosina 2014 ja 2015. Oikeudessa
oltiin tuolloin innostuneita
eräästä teknisestä uudistuksesta:
upouusista kopiokoneista.
Jakobssonia hiukan hymyilyttää.
Käräjäoikeudessa eletään yhä yllättävänkin vahvasti
paperin maailmassa.
Sähköiset työvälineet ovat toki pitkään kuuluneet tuomioistuimien
arkeen, mutta paperipinoja ja mappeja ne eivät
ole syrjäyttäneet. Asiakirjoja saa toimittaa missä muodossa
vaan, sähköisesti tai papereina. Varmaan faksikin laulaa
vielä jossain. Käräjäoikeudessa kaikki on joka tapauksessa
tulostettu paperille. Paperipinot on taas skannattu takaisin
sähköisiksi, muokattaviksi dokumenteiksi.
Pienemmissä käräjäoikeuksissa salien tekniikka voi
olla niin vanhaa, että paperin kanssa on yksinkertaisesti
helpointa toimia.
– Dokumentteja on tuotu vaikka kärryllä tai jääkiekkokassissa.
Jos juttua ei ollut paperilla, sitä ei ollut olemassa.
Paperien hukkuessa ne piti pyytää osapuolilta uudestaan,
Jakobsson kuvaa.
IT-taustainen Jakobsson on saanut olla viime vuosina
seuraamassa läheltä, miten lainkäytön digitalisaatio, paljon
puhuttu aineistopankki eli AIPA, etenee. Jakobsson
on Helsingin Asianajajayhdistyksen AIPA-vastaavana
tuonut asianajajien näkökulmaa oikeusministeriön jättihankkeeseen,
joka sähköistää syyttäjälaitoksen ja yleisten
tuomioistuimien työn. Tällöin lainkäytössä siirrytään kokonaan
paperittomaan työtapaan.
LOPPU PLÄRÄÄMISELLE | Hyvä puoli on se, että jutut tulevat
kootusti saataville ja paperikasat vähenevät. Onnistuessaan
AIPA ja HAIPA tehostavat ja selkiyttävät asian käsittelyä.
(Advokaatti-lehden kyselyyn vastannut asianajaja).
Tulevina vuosina AIPA tekee syyttäjälaitoksen ja yleisten
tuomioistuinten työstä alusta loppuun digitaalista, samoin
kuin hallinto- ja erityistuomioistuinten sisarhanke HAIPA,
jonka sähköinen asiointipalvelu avautui viime kesänä.
Asiat käsitellään sähköisesti vireille tulosta niiden ratkaisemiseen
ja arkistointiin saakka. Kaikki asiakirjat toimitetaan
yhteiseen järjestelmään, josta ne ovat viranomaiskäyttäjien
haettavissa. Ei enää tulostamista, skannausta
eikä paperien pläräämistä oikeuskäsittelyssä.
AIPAn tarkoitus on automatisoida osia syyttäjälaitoksen
ja yleisten tuomioistuimien työstä, vähentää manuaalisia
työvaiheita ja parantaa hakuominaisuuksia. AIPA korvaa
muut lainkäytön tietojärjestelmät ja linkittyy suoraan esimerkiksi
poliisin järjestelmään Vitjaan.
– Aineiston määrien kasvua tuskaillaan tuomioistuimissa.
Digitalisaation myötä aineistosta tulee helpommin löydettävää
ja etsittävää, ja sitä voidaan visualisoida paremmin,
Jakobsson sanoo.
Iso päämäärä on digitalisoida koko työnkulku ja antaa
kaikille yhdenvertaiset työvälineet.
– Kun nykyisin asioiden käsittelyajat saattavat olla pitkiä,
digitalisoinnilla pystytään järkevöittämään työprosesseja ja
parantamaan asiakaspalvelua. Lisäksi voidaan lisätä työn
mielekkyyttä, sanoo AIPA-hanketoimiston vetäjä Marko
Loisa oikeusministeriöstä.
Mutta kuten järkälemäiset tietotekniikkahankkeet
yleensä, myös AIPA on viivästynyt vuosilla.
Mikä digiloikkaa hidastaa?
KASVAVA LUMIPALLO | Kun AIPAn piti alun perin olla valmis
vuoden 2018 lopussa, nyt tähdätään marraskuulle 2021.
AIPA-hankejohtaja Marko Loisa sanoo, että kokonaisuus
on kuitenkin ollut laajempi kuin alun perin aavistettiin.
Loisa muistuttaa, että paljon on jo saatu aikaan.
AIPAn ensimmäinen osuus eli syyttäjien sakkosovellus
on ollut käytössä syyttäjänvirastoissa viime vuodesta.
Tänä vuonna on otettu käyttöön salaisten pakkokeinojen