24 ADVOK A AT TI / 5 -2018 laajakulma
”JOS AIPAN VERSIO 1.0 OLISI JULKAISTU, SE OLISI
LUULTAVASTI KUOPATTU SAMAN TIEN.
EN USKO, ETTÄ NYTKÄÄN
TULEE KERRALLA VALMIS HYVÄ
JÄRJESTELMÄ, VAAN MIKÄ TAHANSA
RATKAISU VAATII JATKUVAA
KEHITTÄMISTÄ.”
ajajalla on oikeus edustaa ilman valtakirjaa, jolloin hän voi
hyvin pikaisella aikataululla ilmoittautua edustamaan asiakasta.
Jos valtuutus tehdään vaikeaksi ja byrokraattiseksi,
voi syntyä jopa oikeudellisia menetyksiä, Mats Welin sanoo.
Niko Jakobssonin mukaan asianajajat ovat tuoneet pohdintaan
myös sen, miten kuolinpesää tai konkurssipesää
edustetaan. Tai miten toimitaan, jos asia siirtyy yhden asianajajan
vastuulta jollekulle muulle samassa toimistossa. Ja kun
osapuoli A jättää haastehakemuksen, missä vaiheessa vastapuoli
B saa valtuutuksen.
On mietitty, mitä sähköinen tunnistautuminen tekee asianajajan
roolille ja onko siinä väärinkäytösten mahdollisuuksia.
– AIPAssa ei ole kyse pelkästään tuomioistuimien asiasta
vaan koko yhteiskunnassa olevista rooleista ja valtuutuksista,
Jakobsson sanoo.
AIKAA ANALYYSILLE? | Jos ja kun laitteet ovat kunnossa ja itsellä
riittävästi tietotaitoa niiden käyttöön, ne todennäköisesti vähentävät
rutiinitöihin käytettyä aikaa ja helpottavat prosesseissa. Sitä
ennen on aika epävarmaa.
Iso kysymys jättihankkeessa on se, säästääkö se aikaa ja
kenen aikaa se säästää.
Niko Jakobsson muistuttaa, että kyse ei ole vain asioinnin
nopeutumisesta, vaan digitalisaatio muuttaa koko työskentelyprosessia.
– Nykyisessä maailmassa tuomioistuimeen lähetetty dokumentti
tulostetaan ja postitetaan toiselle osapuolelle, missä
voi mennä pahimmassa tapauksessa viikkoja. Digitaaliselta
alustalta lähtee saman tien ilmoitus, että juttuun on tullut
uusi asiakirja.
Tähän asti tuomioistuin on hallinnut aineistoa ja prosessin
kulkua. Jos uusi dokumentti tulee jatkossa tiedoksi samaan
aikaan kaikille osapuolille, tuomioistuin tavallaan menettää
kontrollin prosessiin: siihen, kuka vastaa mihin ja milloin.
– Kun prosessia nyt uudistetaan, pitää samalla miettiä
fundamentaalisia asioita uusiksi. Milloin osapuolilla on oikeus
nähdä asiakirjat? Ei välttämättä heti, vaan tuomioistuin
katsoo ensin, mitä dokumentissa on, ja pyytää vastapuolelta
vastausta, Jakobsson pohtii.
Jakobsson uskoo, että aineiston jakamisen reaaliaikaisuus
voi johtaa siihen, että vastauksiakin odotetaan tulevaisuudessa
nopeammin kuin nykyisin. Tällöin on mietittävä, onko
nopeutuminen osapuolille hyödyksi, vai voiko valmistautuminen
jäädä liian kiireiseksi.
– Advokaateilla on yleensä useita juttuja samaan aikaan,
eivätkä he voi vastata jokaiseen saapuvaan vastauspyyntöön
tai haastehakemukseen kuin sähköpostiin, Jakobsson sanoo.
Hankejohtaja Marko Loisa toteaa, että uuden järjestelmän
on tarkoitus tehostaa yhteydenpitoa, mutta se itsessään ei vielä
muuta avustajien ja viranomaisten yhteydenpidon sisältöä.
– Tuleeko asetettuihin määräaikoihin muutosta, ei ole
hankkeessa päätettävä asia, vaan kysymys on ratkaistava
lainsäädännöllä ja osin se jää tuomioistuimien omaan harkintaan,
Loisa sanoo.
KOULUTUSTA TARVITAAN | Toivon itse ihan konkreettista käyttökoulutusta,
ettei harjoittelu jäisi varsinaisessa istunnossa tehtäväksi.
Hankalana pidän eri käräjäoikeuksien ainakin toistaiseksi
eritasoisia ja hieman erilaisia laitteistoja. Isot toimistot pystyvät
järjestämään omaakin käyttökoulutusta, ja käyttö on nuoremmille
kollegoille taatusti iäkkäämpiä helpompaa.
AIPAn ei ole tarkoitus olla pelkkä tietotekniikkahanke
vaan pikemminkin työkulttuurin muutos. Siksi uutta työtapaa
on jo harjoiteltu ennakkoon ympäri Suomen.
Hankejohtaja Marko Loisan mukaan sähköisen asiointiportaalin
suunnittelu on ollut asianajajille tärkeä teema.
Samoin on ollut sähköisen työtavan kokeilu: miten esimerkiksi
istunnossa toimitaan ilman papereita, ja miten video-
ja Skype-yhteyksiä hyödynnetään oikeudenkäynnin osana.
– On kiva, että AIPA-koulutuksissa on lähdetty pienistä
asioista: miten aineistoa voi turvallisesti siirtää, miten Skypeä
käyttää työssä. Digitalisaatiota ei pidä pelätä, aallossa
on hyvä olla etuharjalla, sanoo Boreniuksen Niko Jakobsson.
Hänen mukaansa lopullisen järjestelmän pitää olla sellainen,
ettei sen käyttöönotto vaadi asianajotoimistoilta suuria
investointeja uusiin yhteensopiviin välineisiin tai koulutuksiin.
Yksityisiltä kansalaisilta ei myöskään voi vielä vaatia digitaaliseen
prosessiin solahtamista, vaan he voivat asioida
tuomioistuimien kanssa paperilla jatkossakin.
– Toivon, että manuaalisen työn vähenemisen ansiosta juristille
jäisi enemmän aikaa analyysille ja juridiselle pohdinnalle.
Tulevaisuus, johon olemme menossa, on helpompi. Voi
keskittyä enemmän substanssiin ja vähemmän säätämiseen,
Jakobsson uskoo.
Kursivoidut kommentit ovat Asianajajaliiton
kyselyyn vastanneiden näkemyksiä.