Digitalisaatio mahdollistaa paremman palvelumuotoilun
TEKOÄLY, BIG DATA, alustatalous. Paljon
hypetetty työn muutos herättää toisissa innostusta,
toisissa kylmiä väreitä. Myös juristien
työ muuttuu, ja moni on jo muutokseen valmis.
Kun Helsingin yliopiston oikeusteknologian
tutkimusta tekevä Legal Tech Lab selvitti
keväällä juristien teknologian käyttöä, vastauksista
ilmeni, että enemmistö kokee jo nyt digitaalisten
työvälineiden käytön luontevaksi.
– Tutkimuksen vastausprosentti jäi kuitenkin
pieneksi, joten siitä ei voida vetää johtopäätöksiä
koko juristikunnasta, kertoo Riikka Koulu,
oikeuden ja digitalisaation apulaisprofessori ja
Legal Tech Labin johtaja.
Riikka Koulu pohtiikin, että kehitys saattaa
olla erkaantumassa. Samalla kun toiset elävät
jo täysillä digiajassa, toiset jäävät kehityksestä
jälkeen.
Esimerkiksi tekoälysovellusten hyödyntämisessä
työssä ovat erikokoiset toimijat erilaisissa
asemissa. Tekoälysovelluksia “opetetaan” käytössä
paremmiksi, ja tämä vaatii paljon dataa.
Näin niistä saavat hyötyä lähinnä isot toimijat.
ASIANAJOTOIMISTO Castrén & Snellman otti
heinäkuussa käyttöön Luminance-tekoälysovelluksen
kiinteistötransaktioiden ja yrityskauppojen
tueksi ja opettaa sitä tunnistamaan
suomenkielisiä lausekkeita.
Luminance lukee ja ymmärtää oikeudellisia
asiakirjoja ihmisen tavoin, mutta enemmän ja
nopeammin.
Riikka Koulun mukaan olisi tärkeää selvittää
etenkin pienten asianajotoimistojen digivalmiuksia
ja työtapoja. Yksi tapa pysyä mukana
kehityksessä on se, että pienet toimistot ryhtyvät
aktiivisiksi ja alkavat tehdä yhteistyötä.
– Juuri kuulin huhuja, että Ruotsissa pienet
toimijat ovat yhdistäneet resurssejaan ja ryhtyneet
kouluttamaan Luminancea yhdessä.
Kaikki osallistuvat, ja kaikki pääsevät hyötymään,
Koulu kertoo.
Riikka Koulun mukaan digitalisaation ydin
ei kuitenkaan ole yksittäisissä sovelluksissa ja
ohjelmistoissa. Sen sijaan uudet teknologiat
ja työvälineet ovat ikään kuin tekosyy arvioida
uudelleen, miten oikeudellisia palveluita tarjotaan,
millaisia palveluiden pitäisi olla ja miten
asiat voi tehdä paremmin.
– Oikeudelliset palvelut ovat aikanaan muodostuneet
hyvin orgaanisesti. Nyt on alettu
miettiä oikeasti, mitä asiantuntijajuristin pitää
edelleen tehdä itse, mitä voi automatisoida ja
mikä on ihmiskontaktin rooli missäkin tilanteessa.
Teknologian keskeinen anti voi olla se,
että oikeuspalveluita kehitetään fiksumpaan
suuntaan, Koulu sanoo.
PALVELUITA aletaan myös miettiä paitsi juristin
työn sujuvuuden, myös asiakkaan näkökulmasta.
– Iso kansainvälinen trendi on siirtymä
kauemmaksi perinteisestä juristin artesaanityöstä,
jossa jokaisen asiakkaan kanssa
tehdään yksilöllistä työtä. Nyt mietitään, mikä
osa työstä voidaan automatisoida ja skaalata, ja
minkä pitää edelleen olla artesaanityötä, Koulu
sanoo.
Koulu pitää tärkeänä, että juristit ovat teknologian
suhteen proaktiivisia, eivät reaktiivisia.
– Teknologia ei ole pelkkää ohjelmistokehittäjien
työtä, vaan siinä on paljon kyse etiikasta.
Meidän pitää olla mukana keskustelussa, hän
sanoo.