12 ADVOK A AT TI / 5 -2018 ajassa
S I LMI NN Ä K I J Ä
Yhdenvertaisuus ei
toteudu Suomessa
Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma (PIO) tuo
näkyvyyttä perus- ja ihmisoikeuksille.
Mikä on PIO-ohjelman tavoite, oikeusministeriön neuvotteleva
virkamies Kaisa Tiusanen?
Sen tavoite on edistää konkreettisten hankkeiden avulla perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumista. Toimintaohjelman 43 hanketta jakautuu
kaikkien ministeriöiden toimialoille. Ohjelma tuo näkyvyyttä ja uudenlaista
dynamiikkaa viranomaisten tehtävälle turvata perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
Mitä vaikutusta ohjelmalla on ollut?
Ministeriöiden edustajista koostuva PIO-verkosto vastasi toimintaohjelman
valmistelusta ja seuraa myös sen toimeenpanoa. Näkisin, että
verkosto on luonut tilaa aiempaa systemaattisemmalle keskustelulle
perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Verkosto myös
seuraa ihmisoikeussopimuksen kansainvälisiltä valvontaelimiltä saatavia
suosituksia ja tarvittaessa laatii omia selvityksiään.
Mitkä ovat mielestäsi isoimmat perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät
epäkohdat Suomessa?
Itse pidän yhtenä suurimmista epäkohdista ongelmia yhdenvertaisuuden
toteutumisessa. Meillä on yhteiskunnassa useita syrjinnän vaarassa
olevia ryhmiä, ja syrjinnän seuraukset ovat yksilön kannalta perustavanlaatuisia.
Erityisen vaarallisia ovat näkemykset, jotka kiistävät ihmisten
yhdenvertaiset oikeudet. Tällainen liikehdintä näkyy niin kansallisissa
kuin kansainvälisissäkin keskusteluissa.
TEKSTI MIINA POIKOLAINEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN
MEDIATUOMARITOIMINTA
LAAJENEE KOKO MAAHAN
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA aloitettiin mediatuomaritoiminta
tämän vuoden maaliskuussa, ja nyt toiminta
laajenee myös Oulun ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin
sekä Rovaniemen hovioikeuteen. Tarkoitus on muodostaa
valtakunnallinen mediavastuutuomareiden verkosto, joka
palvelee mediaa maanlaajuisesti. Toimintaan otetaan mielellään
mukaan vielä lisääkin tuomioistuimia.
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi on
tyytyväinen, että Helsingin käräjäoikeuden lisäksi myös
muut tuomioistuimet ovat lähteneet mukaan mediatuomaritoimintaan.
– Mediaryhmän toiminnasta on saatu Helsingissä myönteisiä
kokemuksia niin medialta kuin käräjäoikeudeltakin.
Mediatuomareiden tehtävänä on tukea mediaa tarjoamalla
toimittajille taustatietoa oikeusjärjestelmästä, tuomioistuinten
toiminnasta ja oikeuskäytännöistä sekä tuoda
tuomioistuinten työn näkökulmaa esiin mediassa.
Samankaltaisia järjestelmiä on jo esimerkiksi Ruotsissa,
Norjassa ja Alankomaissa, ja toiminta on nähty hyödyllisenä
sekä tuomioistuinten että median kannalta. Vastuutuomarit
helpottavat median työtä etenkin monimutkaisissa tapauk-
sissa. Tämä vähentää käräjäoikeuteen ja hovioikeuteen
kohdistuvien kyselyiden määrää ja näin helpottaa myös
tuomioistuinten työtä.
Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela ja Varsinais-
Suomen käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka pitävät
tärkeänä, että tuomioistuimissa voidaan palvella yleisön
tiedontarpeita aikaisempaa paremmin.
– Oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu käytännössä median
kautta. On yhteinen etu, että toimittajien ja tuomioistuinten
välinen yhteistyö on hyvää, laamannit toteavat.
JUHLA-ASU MYÖS NETTISIVUILLE
SUOMEN ASIANAJAJALIITON tärkein käyntikortti – kotisivut
– puetaan uuteen juhla-asuun niin sivuston toimintojen
kuin ulkoasunkin osalta liiton satavuotisjuhlavuoden
kunniaksi keväällä 2019.
Asianajajaliitto esittelee nykyisellä asianajajaliitto.fiverkkosivustolla
toimintaansa, julkaisee ajankohtaisia oikeusuutisia,
kertoo asianajajatutkinnon suorittamisesta
ja tarjoaa asianajajille tietoa työtä koskevista säännöistä,
suosituksista, materiaaleista sekä täydennyskoulutuksista.
SUURTA YLEISÖÄ palvellaan Etsi asianajaja -hakupalvelulla,
jonka avulla kuka tahansa voi etsiä omaan tarpeeseensa sopivan
asianajajan liiton jäsenrekisteristä.
– Liiton kotisivuilla on nykyisinkin runsaasti tärkeää sisältöä,
mutta jäsenten ja kansalaisten palautteen perusteella
sieltä on vaikea löytää hakemaansa tietoa nopeasti. Toisaalta
nykyinen sivusto ei myöskään tue kunnolla nykyaikaisia ytimekkäämpiä
ja visuaalisempia tapoja viestiä, toteaa Asianajajaliiton
viestintäpäällikkö Sari Krappe.
– Tavoitteenamme on kohdentaa viestit eri verkko-
sivuyleisöille aiempaa paremmin. Haluamme, että jatkossa
etsityt tiedot löytyvät nopeasti ja hankalammatkin asiat on
kerrottu lukijaystävällisesti ja selkeästi.
Säätiön apurahat haussa 31.10. asti
asianajajaliitto.fi/apurahat