ADVOK A AT T I / 5 -2 018 11 ajassa
PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA //
TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Kuuluminen
asianajotoimistojen
verkostoon ei tehnyt
esteelliseksi
Asianajaja oli toiminut puolustajana
rikosasiassa ja siihen liittyvässä vahingonkorvausasiassa.
Asiakas kanteli
asianajajasta, koska piti tätä esteellisenä.
Asianajaja ja asianomistajien
avustajana toiminut asian-
ajaja kuuluivat samaan asianajotoimistojen
verkostoon. Kyseessä on
20 suomalaisen asianajotoimiston
omistama markkinointiyhtiö.
Valvontalautakunta totesi, että
tapaohjeiden esteellisyyskohdassa
mainitun toimistoyhteisön voivat
muodostaa myös itsenäiset asianajajat
ja asianajoyhtiöt, jos ne harjoittavat
sellaista yhteistyötä, joka
antaa kuvan yhteiseen lukuun tapahtuvasta
asianajotoiminnasta.
Tällöin toimistoyhteisön muodostuminen
ei edellytä yhteisiä toimitiloja
tai yhteistä henkilökuntaa.
Yhteistyöltä edellytetään kuitenkin
huomattavaa laajuutta, jotta toimistoyhteisön
määritelmä toteutuisi.
Valvontalautakunnan mukaan
asianajotoimistojen verkoston ei
voinut ainakaan sen internetsivujen
perusteella katsoa muodostavan
sellaista tiivistä yhteisöä, jota voitaisiin
pitää tapaohjeiden mukaisena
toimistoyhteisönä. Asianajajan on
kuitenkin ilmoitettava asiakkaalleen,
mikäli vastapuolen tai muun
asianosaisen avustajana toimii samaan
asianajotoimistojen verkostoon
kuuluva asianajaja. Asianajaja
oli näin tehnyt, ja asiakas oli tämän
hyväksynyt. Asianajaja ei ollut esteellinen
ottamaan toimeksiantoa
vastaan tai hoitamaan sitä.
> EI SEURAAMUSTA
Toimitti asiakkaan laatiman
purkuhakemuksen
korkeimpaan oikeuteen
Asianajaja avusti asiakasta muutoksenhakuvaiheesta
lähtien asuntoosakeyhtiön
ja asiakkaan välisessä
riidassa. Asiaa oli ensin käsitelty
käräjäoikeudessa, minkä jälkeen
asiakas oli jutun hävittyään hakenut
jatkokäsittelylupaa hovioikeudesta
sitä kuitenkaan saamatta. Tämän
jälkeen oli haettu valituslupaa korkeimmalta
oikeudelta, joka ei sitä
myöntänyt. Lopuksi asiakas oli
pyytänyt asianajajan apua hakiessaan
tuomion purkua korkeimmalta
oikeudelta.
Asiakas kanteli asianajajasta,
koska hänen mukaansa asianajaja ei
ollut laatinut omaa osuuttaan purkuhakemukseen,
vaan oli esittänyt
korkeimmalle oikeudelle jonkin
verran muunnellun version asiakkaan
aiemmin laatimasta purkuhakemuksesta.
Valvontalautakunnan havaintojen
mukaan asianajajan avustaminen
oli rajoittunut lähinnä siihen,
että hän oli kirjoittanut tiettyjä
asiakkaan esittämiä ilmauksia neutraalimpaan
muotoon. Kyse oli ollut
erityisesti asiakkaan kritiikistä käräjätuomaria
kohtaan.
Valvontalautakunnan mukaan
asianajajan oli tullut tiedostaa, että
korkein oikeus jättäisi automaattisesti
tutkimatta pelkästään kantelijan
laatiman ja jo oikeudelle
toimittaman purkuhakemuksen.
Purkuhakemus ei muuttunut toiseksi
pelkästään sillä, että asianajaja
oli siivonnut hakemuksesta epäasiallista
kielenkäyttöä.
> HUOMAUTUS
Ennätyksellinen
seuraamusmaksu
konkurssipesien
hoidosta
Konkurssiasiamies määräsi kirjanpidon
ja hallinnon erityistarkastuksen asianajajan
hoitamiin viiteen konkurssipesään.
Erityistarkastuksissa kävi ilmi, että
asianajaja oli jättänyt kaikissa viidessä
konkurssipesässä velkojainkokoukset
kutsumatta koolle viimeistään kuusi
kuukautta konkurssin alkamisen jälkeen.
Konkurssipesien hoidossa oli muitakin merkittäviä puutteita.
Asianajaja ei esimerkiksi ollut huolehtinut kolmen
konkurssipesän pankkitilien sulkemisesta ja käyttöoikeuksien
poistamisesta, jolloin valvottavia saatavia oli eräässä
konkurssissa maksettu konkurssin alkamisen jälkeen. Toisessa
konkurssissa asianajaja oli oma-aloitteisesti ilman velkojainkokouksen
päätöstä myynyt kolme teollisuustonttia.
Eräässä konkurssissa asianajaja oli jatkanut neljää velallisyhtiön
ennen konkurssiin asettamista vireille laittamaa
velkomusoikeudenkäyntiä ilman velkojainkokouksen päätöstä.
Pesässä oli varoja 3 500 euroa. Kolmen ratkaistun
jutun osalta konkurssipesän massavelkavastuut oikeudenkäyntikulujen
osalta olivat kasvaneet yli 57 000 eurolla.
Valvontalautakunnan mukaan asianajaja oli menetellyt
konkurssipesien pesänhoitajana toistuvasti konkurssilain ja
hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta määräsi
asianajajalle 10 000 euron seuraamusmaksun. Kyseessä
on kaikkien aikojen suurin määrätty seuraamusmaksu.
Valvontalautakunta otti seuraamusta määrätessään huomioon,
ettei asianajaja ollut aiemmin saanut valvontalautakunnalta
kurinpidollisia seuraamuksia. Seuraamusmaksun
määrään vaikutti korottavasti asianajajan menettelyn
moitittavuus kokonaisuutena sekä taloudellisen vahingon
aiheuttaminen.
> SEURAAMUSMAKSU 10 000 €
Yhteistyöltä edellytetään
huomattavaa laajuutta, jotta
toimistoyhteisön määritelmä toteutuisi.
S A L L I T T UA J A K I E L L E T T YÄ