Yhteisöllisyyttä ja ympäristötekoja
Korttelikeittiössä
30
RUOKA ON MEILLE
kaikille
välttämättömyys.
Yleensä, kun ajattelemme
ruoan terveysvaikutuksia,
mietimme syömämme ruoan
ravintoarvoja. Mutta seurassa
syödessä ruoka on muutakin
kuin kaloreita, proteiineja,
rasvoja, hiilihydraatteja,
vitamiineja ja hivenaineita. Hyvässä
seurassa nautittu tasapainoinen ateria
on ruumiin lisäksi hyväksi myös mielelle.
Ruokapöydän ääreen voi kokoontua
oman perheen, ystävien tai
tuntemattomien kanssa. Ruokapöydän
ääressä on helppo vaihtaa kuulumisia
muiden ihmisten kanssa, iloita yhdessä,
jakaa huolia muiden kanssa tai vaikka
kertoa tarinoita. Joskus on vain mukavaa
istua ihan hiljaa toisen ihmisen kanssa
saman pöydän ääressä ja tietää, ettei
tarvitse syödä yksin. Tatsin
Korttelikeittiössä haluamme antaa
kaikille mahdollisuuden paitsi
kokoontua yhteen valmistamaan ja
nauttimaan ruokaa, myös tapaamaan
vanhoja tuttuja ja luomaan uusia
tuttavuuksia.
Hävikkiruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka
on edelleen syömäkelpoista, mutta joka
jostain syystä päätyy poisheitettäväksi.
Ruokahävikin ympäristövaikutukset
ovat suuria, useissa elintarvikeryhmissä
suurempia kuin ruoan pakkausten tai
kuljetuksen aiheuttamat
ympäristövaikutukset. Ruokahävikistä
suurin osa syntyy kotitalouksissa,
ravintoloissa ja ruokaloissa, mutta
esimerkiksi vuonna 2018
Päivittäistavarakauppa ry:n
jäsenyrityksissä hävikiksi päätyi
keskimäärin 1,99 % elin
tarvikkeista. Ruoantuotanto ja kuljetus
aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka
tuotantoketjun päätteeksi päätyy
roskiin, on päästöt tuotettu täysin
turhaan. Me Tatsin Korttelikeittiössä
haluamme osaltamme olla vähentämässä
ruoantuotannon ympäristövaikutuksia,
joten valmistamme tarjoamamme ruoan
pääosin kaupoista saatavasta hävikistä.
Tatsin Korttelikeittiö toimii Porvoossa,
Gammelbackan Monitoimitalon
Alvarinkulmassa. Joka tiistai joukko
vapaaehtoisia kokoontuu valmistamaan
ruokaa kaupoista saadusta
hävikkiruoasta. Oikeastaan
ruoanvalmistus tiistaille alkaa jo
maanantaina, jolloin haemme
suurimman osan hävikistä. Jo silloin
moni vapaaehtoisista tulee keittiölle
katsomaan, mitä saatiin, mitä niistä voisi
tehdä. Ilmoille heitellään ideoita, illan
aikana saatetaan vielä viestitellä
toisillemme, ja ideat saavat muhia yön
yli. Tiistaisin klo 12 kokoonnumme
ruoanvalmistajien kanssa, ja sitten
tehdään lopullinen päätös kyseisen
päivän ruokalajeista. Useimmiten
valmistamme tavallista suomalaista
perusruokaa, mutta pyrimme
huomioimaan myös
kasvissyöjät ja vegaanit
ruokailijoina.
Vapaaehtoisten määrä
keittiöllä vaihtelee viikoittain
ollen keskimäärin noin
seitsemän henkeä.
Vapaaehtoisten ei tarvitse
olla ruoanlaiton
ammattilaisia, eivätkä
useimmat heistä olekaan.
Riittää, että haluaa tehdä hyvää ruokaa
hyvässä seurassa. Opimme ja
opettelemme yhdessä ruoanlaittoa, ja
epäonnistuakin saa. Muutaman kerran
ruokailijat ovat kysyneet minulta, mikä
on Korttelikeittiön salaisuus, miten
onnistumme viikosta toiseen tekemään
hyvää ruokaa. Olen vastannut heille, että
teemme ruokaa rakkaudella.
Ravintoloihin ja ruokaloihin verrattuna
olemme etuoikeutetussa asemassa, sillä
meidän ei tarvitse tehdä viikosta toiseen
tasalaatuista ruokaa, ja samakin ruoka
saa maistua eri kerroilla erilaiselta. Tämä
antaa ruoanvalmistajillemme
mahdollisuuden toteuttaa itseään,
improvisoida, kokeilla taitojaan ja testata
erilaisia raaka-aineita ja
ruoanvalmistusmenetelmiä.
Motoksemme voisi melkein jo sanoa: ”Ei
ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä
ruokaa”.
Ruokailu Korttelikeittiössä alkaa joka
tiistai klo 16. Mutta ruokailijoita alkaa
pikkuhiljaa kertyä saliin heti kolmen
jälkeen. He tulevat sinne syömisen lisäksi
tapaamaan tuttujaan, vaihtamaan
kuulumisiaan. Keittiön puolella klo 15-
16 on usein hektisin aika, sillä viimeisen
tunnin aikana kaikki ruoat on saatava
valmiiksi tarjoilukuntoon. Ruokailijoita
tulee paikalle yleensä noin 60. Kuka vain
Teksti: Sari Galkin; kuvat: pixabay.com
/pixabay.com