suorittaa raivaussahakurssin.
- Yksityiset metsänomistajat
ja
metsänhoitoyhdistykset
voisivat
parantaa
luontoarvojen
huomioimista ja
lisätä tiedotusta
siitä, miten luontoarvoja
yksityisissä
metsissä ja metsänhoitoyhdistyksen
toiminnassa
otetaan huomioon.
Jatkuvaa kasvatusta sopivasti
- Taloudellisten arvojen lisäksi metsällä
on myös luonto- ja virkistysarvo.
Metsänomistajan on katsottava, millaisen
metsän hän jättää jälkipolville.
Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset
voisivat tuoda tätä viestiä vielä enemmän
esiin.
Berg huomauttaa, että jatkuva kasvatus
on hyvä menetelmä, mutta se ei
sovellu jokaiseen kohteeseen. Metsien
kyky sitoa hiiltä on suhteessa puun
kasvuun ja talousmetsissä puun kasvua
voidaan tehostaa oikeilla hoitotoimilla
eli taimikoiden hoidolla ja
harvennushakkuilla.
- Valtiovallan pitäisi edistää raivauspuun
käyttöä kaukolämmön
tuottamiseen, sillä kysyntää on, kunhan
puuta vain tuotetaan.
Luontoarvoja ja puuntuotantoa
Diplomi-insinööri Silja Keränen tekee
metsissään itse ”jotakin pientä”,
jotta tuntuma metsänhoitoon säilyy,
Metsänomistajan on katsottava,
millaisen metsän hän jättää
jälkipolville.
mutta koska hän
asuu kauempana
metsätiluksistaan
ja lapsiperheen
ruuhkavuodet ovat
käsillä, hän käyttää
metsänhoitoon metsänhoitoyhdistysten
palveluja.
Keränen on Mhy Savotan valtuuston
jäsen, Kajaanin kaupunginvaltuutettu,
Kainuun maakuntavaltuuston
jäsen ja Vihreiden puoluevaltuuskunnan
puheenjohtaja. Keränen perheineen
omistaa metsää Lapinlahdella,
Virroilla ja Kainuussa.
- Harrastan partiotoimintaa, suunnistusta
ja retkeilyä eli ne kaikki liittyvät
jotenkin metsään. Metsä on moniulotteinen
asia ja kestävässä metsänhoidossa
pitää ottaa huomioon
ilmastonmuutoksen vaikutukset, ympäristönsuojelu
erityisesti vesistöjen
osalta sekä luonnon monimuotoisuus.
On välttämätöntä elää kestävästi, Keränen
korostaa.
Keränen sanoo, että metsänhoidossa
on mahdollista yhdistää luontoarvoja
ja puuntuotanto. Tämä riippuu
siitä, miten talousmetsiä hoidetaan.
Jatkuvaa kasvatusta kannattaa suosia
nykyistä enemmän ja myös lahopuuta
jättää riittävästi.
- Vanhojen metsien elinympäristöä
on tarpeen suojella nykyistä enemmän.
Suomessa on paljon hyvää metsätietoutta,
joiden avulla nykyiset
haasteet osataan ja voidaan ratkaista.
Asiantuntijoita kannattaa kuunnella
ja toivon, että myös metsänhoitosuunnitelmiin
näitä ajatuksia saataisiin
sisällytettyä nykyistä enemmän.
- Tässä metsänhoitoyhdistykset
ovat tärkeässä asemassa. Toivon, että
metsänhoitoyhdistykset tarjoaisivat
metsänomistajille mahdollisuuden
FSC-sertifiointiin.
Metsänhoidossa on
mahdollista yhdistää
luontoarvoja ja
puuntuotanto.
Silja Keränen toteuttaa kestävän kehityksen toimia myös omissa
metsissään. Häneltä myös ilmestyy tänä syksynä kirja ”Missä syrjä
sijaitsee – kun kaupunki ei ole kaikki”.
MHY JÄSENLEHTI 2/2021 7