Teksti: Nuutti Kiljunen | Suomen metsäkeskus, Kuopio
Valtiolta lisää tukirahaa
– tavoitteena saada liikkeelle
500 000 m3 energiapuuta
Turpeen energiakäytön kallistuessa
päästökaupan myötä sen käyttö polttoaineena
vähenee. Hallitusohjelmatasoinen
päätös energiaturpeesta
luopumisesta tähtää sen käytön puolittamiseen
vuoteen 2030. Kehitys
etenee kuitenkin tätä tavoitetta huomattavasti
nopeammin. Lähivuosina
puu on lähinnä turvetta korvaava
polttoaine energiantuotannossa.
Pidemmällä tähtäimellä näemme
varmasti erilaisia muita ratkaisuja.
Lähitulevaisuudessa puun merkitys
kuitenkin kasvaa.
Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat
puukaupassa - niin myös energiapuun
osalta. Sahatukin vahva
kysyntä tuo hakkuutähdettä ja muita
sivutuotteita markkinoille. Vastaavasti
näiden tarjonta pienenee sahaussuhdanteen
heikentyessä.
Aina ajankohtaiset metsänhoitotyöt
liittyvät energiapuuhun nuorten
metsien hoidon kautta. Sitä mukaa
kun nuorten metsien tilaa on
saatu korjattua, uusia hoitotarpeessa
olevia kohteita syntyy. Nuorten
kasvatusmetsien harvennuksella
saadaan energiapuuta vastaamaan
kysyntään ja tuotantopuustot hyvään
kasvukuntoon tuottamaan
arvokkaita puutavaralajeja tulevaisuudessa.
Valtiovalta on päättänyt kannustaa
nuorten metsien hoitoon kevään
2021 toisessa lisäbudjetissa kestävän
metsätalouden rahoituksen 3,75 milj.
e lisämäärärahalla nuoren metsän
hoitoon ja pienpuun korjuuseen.
Samalla Suomen metsäkeskuksen
tehtäväksi annettiin edistää asiaa
julkisuudessa ja metsänomistajain
keskuudessa. Kampanjan tavoitteena
on saada 500 000 m3 energiapuuta
liikkeelle korvaamaan vähenevää
turpeen käyttöä.
Metsäkeskus tukee tavoitetta seulomalla
metsävaratiedosta tavoitteiden
mukaisia harvennuskohteita.
Suurimpiin kohdekeskittymiin kuuluvia
metsänomistajia lähestytään
asiassa kirjeellä. Metsänomistajan
kannattaa tarkastella omista Metsään.
fi-tiedoistaan, onko hänen metsälössään
sopivia kohteita. Omien
metsävaratietojen käyttöoikeuden
voi antaa myös palvelutuottajalle,
esim. metsänhoitoyhdistykselle, joka
auttaa toimenpiteiden suunnittelussa
ja toteutuksessa. Metsäkeskus
järjestää alueellisia tilaisuuksia aihepiiristä
ympäri maata ja tuo asiaa
esille viestinnässä eri osapuolien aktivoimiseksi.
Ilmaston muuttuessa keskilämpötila
nousee pitkällä tähtäimellä. Keskimääräisen
lämpenemisen ohella
sadannan ennustetaan kasvavan erityisesti
talvella. Pitkäaikaisten keskimääräismuutosten
rinnalla sään
ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän.
Lyhytaikaisia poikkeuksellisia
sääilmiöitä ennustetaan esiintyvän
enemmän. Routakauden lyhentyessä
tuulituhojen ennustetaan lisääntyvän,
vaikka tuulisuuden lisääntymisestä
ei olla varmoja.
Nuorten metsien hoito, niin taimikonhoito
kuin harvennukset, ovat
tärkeitä nuorten metsien kasvukunnon,
ilmastokestävyyden ja metsäenergian
saatavuuden varmistamiseksi.
Taimikoiden hoito ajallaan
hyvin on kustannustehokkaampi
ratkaisu nuorissa metsissä, eikä energiapuuharvennuksen
tarvetta tällöin
tule. Jos energiaharvennuskohteita
on syntynyt, nyt on oikea aika
tarttua niiden hoitoon. KEMERAjärjestelmäkin
vaihtuu lähitulevaisuudessa
uuteen METKA-kannustejärjestelmään.
Asian valmistelun
tämänhetkisen tilanteen pohjalta on
muodostunut käsitys, että pienpuun
korjuutukea ei uudessa järjestelmässä
olisi.
14 MHY JÄSENLEHTI 2/2021