Teksti: Laura Harjunpää | MTK Metsänomistajat, kenttäpäällikkö, lakimies
Päivitetyllä
metsästysvuokrasopimuksella
kaivattua jämäkkyyttä
sopimusehtoihin
Mallisopimus luo hyvän pohjan.
Hirvijahdissa olevat metsästysporukat
ovat tuttu näky monen maanomistajan
mailla syksyisin. Vaikka metsästysoikeus
kuuluu lain mukaan maanomistajalle,
moni vuokraa maansa muille metsästyskäyttöön.
Käytössä oleva metsästysvuokrasopimusten
joukko on varsin
kirjava ja moni sopimus on jo auttamattomasti
vanhentunut. Tällainen sopimus
jättää ilmoille paljon kysymyksiä
ja pahimmillaan maanomistajan yksin
vahingonkärsijän asemaan, mikäli
kannanhallinta ei alueella ole riittävää
ja hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja
syntyy.
Maanomistajajärjestö on vaikuttanut
riistahallinnossa hirvikantatavoitteiden
asettamiseen. Lisäksi kannanhallintaan
ja sen kautta myös hirvituhoihin
on mahdollista vaikuttaa maanvuokrasopimusten
avulla. Ajantasaisilla
metsästysvuokrasopimuksilla kyetään
parhaiten takaamaan kummankin sopijapuolen
sitoutuminen tehokkaaseen
kannanhallintaan ja sen kautta välillisesti
myös hirvituhojen torjuntaan
metsästyskäyttöön vuokratulla alueella.
Nyt onkin oivallinen hetki päivittää
metsästysvuokrasopimukset tulevia
metsästyskausia varten.
MTK, SLC ja Suomen Metsästäjäliitto
ovat neuvotelleet mallisopimuksen,
joka tarjoaa hyvän lähtökohdan sopimiseen.
On suositeltavaa päivittää
vanhat sopimukset mallisopimuksen
mukaisiksi. Mallisopimuspohjan voi
ladata MTK:n jäsensivuilta osoitteesta:
www.mtk.fi (edellyttää kirjautumista).
Mallisopimus mahdollistaa sen, että
sopimukseen voi tarvittaessa kirjata tilanteen
mukaan myös muita sopimuskohtaisia
ehtoja. Kannanhoidolliset tarpeet
voivat erota alueiden kesken merkittävästi
toisistaan. Sopimuskohtaisille
ehdoille voi näin ollen olla tarvetta.
Viime kädessä eurot
puhuvat
Metsästysvuokrasopimuksiin
ei yleensä
ole sisältynyt rahallista
vastiketta, koska hirvikannan
säätelyä pidetään
sopimuksen keskeisenä
vastikkeena. Mikäli kannansäätely
alueella ei kuitenkaan
toteudu tavoitteiden mukaisesti ja
hirvivahingot nousevat maanomistajan
kannalta kestämättömälle tasolle,
joutuu maanomistaja harkitsemaan
euromääräisen korvauksen
käyttöönottoa. Jos nimittäin käykin
niin, että alueellinen kannanhallinta
metsästyksen keinoin epäonnistuu,
maanomistajalla on rahallisen
vastikkeen turvin paremmat edellytykset
ennaltaehkäistä hirvien aiheuttamia
tuhoja muilla metsästystä
täydentävillä keinoilla.
Sopimus vain määräajaksi
Maanomistaja voi lisätä vaikutusmahdollisuuksiaan
tekemällä nykyisten
toistaiseksi voimassa olevien
sopimusten sijaan yhden vuoden
pituisia määräaikaisia sopimuksia,
jolloin tarve rahallisen vastikkeen
käyttöönotolle tai sen käytön jatkamiselle
tulee arvioitua nykyistä useammin
ja tarkemmin. Määräaikaiset
sopimukset ohjaavat reagoimaan
alueellisissa kannanhoidollisissa
tarpeissa tapahtuviin muutoksiin
tehokkaasti. Pitkään määräaikaisuuteen
sopimusta ei kuitenkaan
tule sitoa. Myös toistaiseksi voimassa
oleva sopimus on muutettavissa
irtisanomisajan puitteissa, joka on
mallisopimuksessa määritetty hirvieläinten
metsästyksen osalta kuuden
kuukauden pituiseksi. Tällaisen so-
pimuksen päivittäminen vaatii kuitenkin
maanomistajalta enemmän
omaa aktiivisuutta. Joka tapauksessa
ajantasaisilla sopimusehdoilla pyritään
turvaamaan sitä, että seurat
metsästävät aktiivisesti riistahallinnon
asettamien kannanhoidollisten
tavoitteiden mukaan, minkä tulisi
lopulta näkyä onnistuneena kannanhallintana
metsästyskäytössä olevalla
alueella.
Onnistunut lopputulos edellyttää
yhteistyötä
Onnistunut hirvikannanhallinta on
sujuvan ja hyvän yhteistyön tulos.
Kannansäätelyn osalta on ensiarvoisen
tärkeää, että maanomistajat tarjoavat
maitaan jatkossakin kattavasti
vuokralle metsästyskäyttöön. Ilman
metsästäjien ja maanomistajien välistä
yhteistyötä kannanhallinta käy
mahdottomaksi. Metsästysvuokrasopimusten
tulee olla ehdoiltaan sellaiset,
että ne kannustavat kumpaakin
sopijapuolta sitoutumaan yhteisiin
tavoitteisiin. Vain tällä tavoin sopimuksilla
voidaan tukea hyvän yhteistyön
rakentumista, sekä turvata metsästyksen
jatkuminen, vaarantamatta
kuitenkaan maanomistajan mahdollisuuksia
taloudellisesti kannattavan
metsätalouden harjoittamiseen.
16 MHY JÄSENLEHTI 2/2021
/www.mtk.fi