Kysy
Metsästä
Kysy metsästä on palsta, jolla voit esittää mitä tahansa metsään liittyviä
kysymyksiä ja etsimme asiantuntijan vastaamaan.
Palsta tulee jatkossa ilmestymään jokaisessa lehdessämme.
Voit lähettää kysymyksesi sähköpostilla keskisavo@mhy.fi tai kirjeitse
Kievarinkatu 1, 79100 LEPPÄVIRTA. Kysymykset esitetään lehdessä
anonyymisti, joten nimesi ei tule esille.
Kysymys:
Miksi kesän myrskytuhopuita ei
saisi mennä katkaisemaan itse? Ei
sitä rytöä voi jättää siivoamatta.
Vastaus:
Myrskytuulet kurittavat metsiä
nykyvuosina entistä enemmän.
Tuulenkaatojen omatoimiseen korjaamiseen
liittyy kuitenkin aina
riski rungoissa olevien jännitysten
vuoksi. Pääsääntöisesti myrskyn
kaatamat puut tulisi aina korjata
hakkuukoneella. Lisäksi kesähelteellä
juurakkoonsa jätetty puu säilyy
pidempään ilman sinistymistä
ja on näin ollen arvokkaampaa puutavaraa,
jos päätyy kauppaamaan
myrskypuut metsäteollisuudelle.
Yksittäisen puun voi myös jättää
lahopuuksi lisäämään metsän monimuotoisuutta.
Kysymys:
Jos haluaisin suojella yksityisillä
maillani olevan vanhan
perintömetsäni pysyvästi,
miten se tapahtuisi ja aiheutuuko siitä
veroseuraamuksia?
Vastaus:
Pysyvämpään suojeluun metsänsä
haluava voi tehdä joko 20-vuotisen
määräaikaissopimuksen tai perustaa
yksityisen luonnonsuojelualueen. Tällöin
omistus säilyy maanomistajalla.
Pysyvissä sopimuksissa ei ole omavastuuosuutta,
vaan puustosta maksetaan
koko sen arvo, kolmen vuoden keskikantohintojen
perusteella. Jos alueen
myy valtiolle, myös maapohjasta
maksetaan korvaus. Pysyvän suojelun
korvauslaskelmassa käytetään myös
kokonaisarvon korjausta, kuten tavallisessa
tila-arviossakin.
Korvaus on hyvinkin kilpailukykyinen
hakkuutuloihin nähden etenkin
kohteissa, joissa kuljetus on hankalaa
tai maastonmuodot vaikeuttavat korjuuta,
mutta myös korjuun kannalta
helpommissa kohteissa.
Pysyvään suojeluun tarjottavan alueen
olisi suotavaa olla kohtalaisen kokoinen,
vähintään noin neljä hehtaaria
yksin tai viereisen suojelukohteen
kanssa yhdessä. Kohteella tulee olla
merkittäviä luontoarvoja, esimerkiksi
erityisen arvokkaita elinympäristöjä
tai runsas lahopuusto. Pysyvät suojelusopimukset
tehdään ELY-keskuksen
kanssa.
Pysyvistä ja 20 vuoden suojelusopimuksista
saatavat tulot ovat metsänomistajalle
verottomia. Metsänomistaja
ei ole velvollinen hyväksymään
tehtyä korvaustarjousta, olipa kyseessä
sitten pysyvä tai määräaikainen
suojelu.
Metsänhoitoyhdistykset avustavat
hakemusten laadinnassa.
Kysymys:
Kesän myrsky on kaatanut kymmeniä,
mutta harvakseltaan metsässä
sijaitsevia, isoja kuusia metsästä.
Kukaan ei niitä osta eikä maanomistaja
itse saa niitä pois. Mitä niiden
kanssa pitäisi tehdä, tuhoaako
kaarnakuoriainen nyt koko kuusikon?
Vastaus:
Metsätuhoja koskevan lain mukaan
tuhopuita ei tarvitse poistaa, mikäli
niiden määrä kuusikolla on alle
10 m3/ha ja männiköllä 20 m3/ha.
Mikäli puumäärä on isompi, ylimenevä
puumäärä tulisi poistaa laissa
säädettyihin määräaikoihin mennessä.
Tilanne on metsän ja metsänomistajan
kannalta todella hankala,
mikäli mikään puutavaran ostaja
ei ole halukas ostamaan tuhopuita.
Yksi vaihtoehto on tehdä tuhokohteelle
tai lähistölle ”normaali”
leimikko, jonka yhteydessä myös
tuhopuut saadaan markkinoitua.
Kaarnakuoriaistuhojen välttämiseksi
olisi toki hyvä saada myrskypuut
korjattua ns. ”hinnalla millä
hyvänsä”.
Yksittäisiä tuhopuita voi jäädä
metsään muodostamaan luonnon
monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta.
Tärkeää on aina tarkistaa
metsän tilanne kovien tuulien tai
myrskypuuskien jälkeen. Otathan
myrskytuhon jälkeen mahdollisimman
nopeasti yhteyttä paikalliseen
metsänhoitoyhdistykseen, niin selvitämme
miten myrskyn jäljet saadaan
korjattua.
28 MHY JÄSENLEHTI 2/2021
link