työturvallisuus
Uusia toteutustapoja
työturvallisuuskortti-koulutukseen
Työturvallisuuskorttikoulutus uudistui vuoden alussa. Jatkossa työturvallisuuskort-tikoulutuksen
voi järjestää ja suorittaa lähi-, verkko- ja monimuotokoulutuksena.
Kyseisiä toteutustapoja on pilotoitu vuonna 2020 yhdessä koulutuksen järjestäjien
kanssa. Kokeillut toimintamallit todettiin onnistuneiksi koulutuksiin osallistuneiden
asiakkaiden, koulutuksen järjestäjien, Työturvallisuuskeskuksen sekä korttia kehit-tävien
edelläkävijäyritysten kanssa. Aiemmin kortti on suoritettu lähikoulutuksessa.
Jatkossa Työturvallisuuskortin voi suorittaa seuraavilla tavoilla:
• Lähikoulutus: 8 tunnin lähikoulutus
• Verkkokoulutus: 8 tunnin koulutus etäyhteysohjelmalla
• Monimuotokoulutus: 4 tunnin osio itsenäisesti oppimisenhallintajärjestel-mässä
+ 4 tunnin osio lähikoulutuksena tai etäyhteysohjelmalla.
maitotalous 1 | 2021 • 27
Joustavuutta koulutukseen
Uusilla toteutustavoilla tuodaan joustavuutta koulutukseen osallistumiseen sekä
Suomessa että ulkomailla. Lisäksi niiden avulla poistetaan päällekkäistä koulutusta
mahdollistamalla monimuotokoulutuksessa erilaiset ratkaisut sekä erilaisille oppi-joille
sopivat oppimisratkaisut.
Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työ-suojelusta
yhteisellä työpaikalla. Koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta myönne-tään
viisi vuotta voimassa oleva Työturvallisuuskortti.
Lähes 1,5 miljoonaa henkilöä on suorittanut Työturvallisuuskortin. Voimassa ole-via
kortteja on noin 800 000 ja korttisuorituksia oli vuonna 2019 yli 170 000. Työtur-vallisuuskeskus
hallinnoi Työturvallisuuskorttikoulutusta. (Työturvallisuuskeskus)
Maitoa juo, se
työllisyysasteen
yli 75 prosentin
tuo, kun juustoa
syö, niin hyvin voi
suomalainen työ!
Näin kiteyttää Tehyn ekonomisti
Ralf Sund Tilastokeskuksen viime
vuoden lopulla julkaisemia työpa-noskertoimia
teollisuudessa vuon-na
2017.
- Suomen eri teollisuussekto-reista
elintarviketeollisuus on työl-listävin.
Laskennallinen miljoonan
euron kysyntä synnyttää Suomeen
työpaikkoja 13 kappaletta. Työpaik-koja
syntyy sekä elintarveteollisuu-teen
että välillisesti muille sektoreil-le,
lähinnä maatalouteen. Muiden
teollisuuden sektoreiden tuottami-en
tuotteiden kysynnän aiheutta-ma
työllisyyden lisäys on selvästi
alhaisempi, Ralf Sund toteaa.
- Ajatellaan, että kansallisena
tavoitteena on kasvattaa työllisyyt-tä.
Oletetaan lisäksi, että hallituksel-la
olisi tähän tarkoitukseen käytet-tävissään
miljardi euroa. Jos hallitus
haluaisi aikaansaada maksimaa-lisen
työllisyysvaikutuksen panos-tamalla
teollisuuteen kannattaisi
sen tukea elintarvikkeiden kysyntää,
jolloin panostus toisi 13 000 uutta
työpaikkaa. Esimerkiksi metallien
jalostamisen tukeminen tuottaisi
miljardilla noin 5000 työpaikkaa,
Ralf Sund spekuloi.
- Laskelma on teoreettinen,
mutta tutkimustiedon vahva viesti
on, että elvytyskohteita pohdittaes-sa
ei kannattaisi työllisyysvaikutuk-sia
unohtaa, Ralf Sund muistuttaa.