
viestintästrategia
18 • maitotalous 1 | 2021
keäksi kehityskohteeksi viestinnän nopeut-tamiseksi.
Asiakaspalvelun nopeuttamiseksi
verkkosivuilla myös chat mainittiin yhtenä
kehityskohteena.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Nykyaikainen viestintä lähtee pitkälti mer-kityksellisyydestä;
liiton merkityksestä jäse-nistölleen
sekä laajasti ajatellen sen merki-tyksestä
osana suomalaista yhteiskuntaa ja
ammattijärjestöjen kenttää. Jäsenkysely aut-taa
kirkastamaan liiton strategiaa ja tulevai-suudenkuvaa.
Viestinnän työpajoissa on työstetty ky-selyn
pohjalta liiton viestintästrategian kul-makiviä:
missiota, visiota ja arvopohjaa. Työ
on jatkunut positioinnilla kilpailijakentäs-sä
sekä pääviestien kirkastamisella. Seuraa-vaksi
työstetään viestintäsuunnitelmaa, jos-sa
linjataan viestintäkanavien käyttöä ja uu-distamista,
esimerkiksi uutiskirjeitä ja sisäl-töä.
Valmista tulisi olla maaliskuussa 2021.
Samanaikaisesti liitto on uusimassa verkko-sivustoaan,
joten uutta on tulossa jo kevään
aikana.
STTK:n hallitus: Korona pitää talouden ja työmarkkinat
epävarmuudessa pitkään
Maailma ja Suomi ovat taistelleet korona-pandemiaa
vastaan vuoden verran.
– Korona on ennen kaikkea terveysuhka
ja järkyttänyt turvallisuuden tunnettamme.
Pandemian hillintään liittyvät toimet puo-lestaan
ovat vaikuttaneet maailmanlaajuises-ti
talouteen ja työllisyyteen. Kaikki tämä on
tehnyt arjestamme eri tavoin haasteellista.
Vaikka rokotteita virusta vastaan on ja nii-tä
annetaan Suomessakin, viekasta virusta
ei ole vielä voitettu. Sen myötä tulevaisuus ja
”koronan jälkeinen elämä” ovat vielä pitkään
täynnä epävarmuutta, STTK:n puheenjohta-ja
Antti Palola arvioi.
18.1.2021 kokoontunut STTK:n hallitus
pitää tärkeänä tukea kaikin tavoin heitä, jot-ka
koronan takia työssään asettavat oman
terveytensä ja henkensä vaaraan muiden tur-vallisuuden
varmistamiseksi.
– Etätyöloikka on totta, ja Suomi on täs-sä
pärjännyt esimerkillisesti, mutta kaikilla
ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Työhyvin-vointiin,
työssä jaksamiseen, osaamisen vah-vistamiseen
ja työn arvostamiseen on paneu-duttava
aivan erityisellä tavalla koronan luo-missa
kimuranteissa työympäristöissä.
Rokottaminen on päässyt meillä ja maail-malla
vauhtiin - jopa nopeammin kuin pan-demian
alkuvaiheessa arvioitiin. Tämä on
myönteinen merkki siitä, että tauti on vä-hintään
hallittavissa ja aikanaan myös voi-tettavissa.
– Rokote on merkittävä edistysaskel ko-ronan
vastaisessa taistelussa. STTK uskoo
suomalaisten rokotemyönteisyyteen, toivoo
rokotteiden saatavuuden nopeutuvan koko
Suomessa ja rokottamisen sen myötä etene-vän
tehokkaasti terveydenhuollon ammatti-laisten
yhteistyöllä. Asiantuntijoiden näke-mys
on, että vasta kattava rokottaminen luo
riittävän suojan pandemiaa vastaan.
Terveyden rinnalla huoli on taloudesta ja
työpaikkojen tulevaisuudesta.
– Tiukat rajoitukset ovat olleet Suomessa
tarpeen, sillä sen myötä epidemia on pysy-nyt
hallinnassa. Suomi ei – toisin kuin mo-ni
muu maa – ole täysin suljettu ja meillä on
ollut mahdollisuus rajoituksista huolimatta
viettää melko normaalia arkea. Mitä vaka-vammin
suhtaudumme ohjeistuksiin ja ra-joituksiin,
sen nopeammin pääsemme koro-nan
ikeestä. Säännöt ovat kuin lääkkeet: ne
auttavat vain, jos ne otetaan käyttöön, Palo-la
muistuttaa.
Suomen talous on sinnitellyt koronan
oloissa odotettua paremmin, mutta tulevai-suus
on edelleen epävarma. Työmarkkina-järjestöt
ovat olleet mukana päättämässä toi-mista
työpaikkojen turvaamiseksi ja työlli-syyden
parantamiseksi.
– On muistettava, että meillä on koronan
ohella muitakin ongelmia ja haasteita rat-kottavana.
Koronan torjuminen on vaatinut
reipasta velanottoa, mutta maksun aika tulee
myöhemmin. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työ-tä
ja tekijöitä, sillä muuten hyvinvointipal-veluiden
rahoitus vaarantuu. Ilmastonmuu-tos
ei ole normaalista talvisäästä huolimatta
pysähtynyt, vaan sen pysäyttämiseksi tarvi-taan
kotoisia ja globaaleja toimia, Palola lis-taa.
(STTK)