alkuperäinen kuva: freepik.com
Erityishuollon johtoryhmä valvoo kehitys-vammalain
lakisääteisten tehtävien hoitamista
Etevan lakisääteinen tehtävä
erityishuoltopiirinä on järjes-tää
yksilöllistä erityishuoltoa.
Tuon tehtävän toteutumista Etevas-sa
valvoo Erityishuollon johtoryhmä.
Erityisesti se seuraa rajoitustoimen-piteiden
ja niihin liittyvän ohjeistuk-sen
toteutumista. Se valvoo, että
asiakkaiden perusoikeudet toteutu-vat
Etevassa lain hengen mukaisesti
ja että päätöksenteossa noudatetaan
hallintolakia sekä kehitysvammalain
henkeä itsemääräämisoikeutta kunni-oittaen.
Erityishuollon johtoryhmä te-kee
kehitysvammaisten erityishuoltoa
koskevat yksilölliset päätökset sekä
päätökset tahdosta riippumattomas-ta
erityishuollosta. Se vastaa myös
erityishuolto-ohjelmien hyväksymi-sestä
(EHO).
Erityishuollon johtoryhmän jäse-ninä
on vähintään kolme johtavaa
viranhaltijaa siten, että edustettuna
on lääketieteellinen, kasvatustieteel-linen
ja sosiaalihuollollinen asiantun-temus.
Etevassa erityishuollon johto-ryhmän
muodostavat hallintopäällik-kö
(puheenjohtaja), ylilääkäri, johtava
psykologi ja johtava sosiaalityöntekijä
sekä Elämän tuen ja Erityispalvelujen
tulosaluejohtajat. Tavoitteena on
taata mahdollisimman laaja asian-tuntija-
ja lainsäädäntöosaaminen
yhdistettynä palvelujen johtamisen
näkemykseen.
Kehitysvammalain muutos
näkyy toiminnassa
Kehitysvammalain vuoden 2016
muutoksessa korostettiin itsemää-räämisoikeuden
vahvistamista. Lakia
täsmennettiin rajoittamisen edelly-tyksiä
koskevien säädösten osalta, ja
samalla myös tahdosta riippumatto-man
erityishuollon määrityksiä uu-distettiin.
Kehitysvammalain muutokset ja toi-meenpanon
tavoitteet ovat ohjanneet
erityishuollon johtoryhmän toimintaa.
Tavoitteina oli vuonna 2020 itsemää-räämisoikeuden
vahvistuminen siten,
että
16 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 2021
• palvelu- ja hoitosuunnitelmat on
tehty ja vastaavat lain sisältöä
• rajoitustoimenpiteet noudattavat
asetettuja määrityksiä ja
henkilöä on kuultu päätöksissä
• tahdosta riippumattoman
erityishuollon päätökset
ja tutkimukset tehty lain
vaatimalla tavalla
• sijoituspaikat myös Etevan
ulkopuolella täyttävät
lain vaatiman tason.
Tilastojen mukaan vuosina 2016–2019
Etevan tahdosta riippumattoman hoi-don
asiakasmäärä on kasvanut 65 % eli
yli kaksinkertaistunut. Samana aikana
THL:n päätöksellä tulevien oikeuspsy-kiatrian
asiakkaiden määrä on kasva-nut
64 % ja tahdosta riippumattoman
erityishuollon hakemuksien määrä 65
%. Käsittelyssä olleet tahdosta riippu-mattoman
erityishuollon asiakasmää-rät
ovat yli kolminkertaistuneet, uusia
asiakkaita käsitellyistä oli 75 %.
Rajoitteiden määrittelyjen
muutos näkyy kirjaamisessa
Kehitysvammalain muutos on vaikut-tanut
rajoitustoimenpiteiden määrit-telyyn
ja kirjaamiskäytäntöihin sekä
nostanut kirjattujen toimenpiteiden
määrää lakimuutoksen voimaantulon
jälkeen vuosittain tasaisesti. Laki-muutoksen
keskeinen tavoite on ollut
edistää asiakkaiden itsemääräämis-oikeuden
toteutumista ja minimoida
rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
Tietyt toimenpiteet ja menetelmät,
esimerkiksi asiakkaan terveyden ja tur-vallisuuden
takaamiseksi ylös nostet-tavat
sängynlaidat, tulkitaan aiemmas-ta
poiketen rajoittamiseksi ja kirjataan
asiakastietojärjestelmään tosiasiallise-na
rajoitteena.
Eteva kuntayhtymässä on otettu
kantaa ja panostettu rajoitustoimen-piteiden
raportoinnin kehittämiseen,
kirjauskäytäntöihin, ohjeisiin, asiakas-tietojärjestelmän
kehittämiseen sekä
henkilöstön kouluttamiseen.
Kiinnipitäminen on laskenut lakimuu-toksen
voimaantulon jälkeen usealla
sadalla vuosittain. Tästä huolimatta
lakimuutos näkyy edelleen rajoitus-toimenpiteiden
kirjaamisen kasvuna.
Voimakkainta kasvu on ollut rajoittavi-en
välineiden tai asusteiden käyttö päi-vittäisissä
toiminnoissa -rajoitteessa.
Kasvua on ollut lyhytaikaisessa erillään
pitämisessä ja valvotussa liikkumises-sa.
Rajoittavien välineiden käyttö va-kavissa
vaara tilanteissa on laskenut
jo vuosia.
Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen
kattavasti on hyvä asia. Se vahvistaa
henkilön itsemääräisoikeuden, siis pe-rusoikeuksien,
toteutumista merkittä-västi.
Kirjatut hallintopäätökset teh-dään
asianmukaisesti henkilöä kuullen
ja niissä on muutoksenhakumahdolli-suus.
Etevassa kehitettiin erityishuol-lon
johtoryhmän toiveesta asiakastie-tojärjestelmä
Lifecareen toiminto, jolla
voidaan seurata rajoitetoimenpiteiden
hallintopäätösten ja ratkaisujen tilaa.
Tämä jälleen parantaa henkilön itse-määrisoikeuden
toteutumista.
Uusi sote-lakiluonnos on Etevan ja
sen asiakkaiden perusoikeuksien ja yh-denvertaisuuden
turvaamisen kannal-ta
ongelmallinen. Erityishuoltopiirien
asiakkaat ovat paljon sekä terveys-
että sosiaalipalveluja tarvitsevia hen-kilöitä.
Näiden vammaisten ja muita
erityistä tukea tarvitsevien henkilöi-den
oikeudet ja heidän tarvitsemansa
palvelut tulee taata yhdenvertaisesti.
Näkökulmassa yhdistyy asiakkaan ja
potilaan oikeudet lapsista vanhuksiin.
Perustuslain mukaan julkisen vallan
velvollisuus on turvata kaikille yh-denvertaisesti
riittävät sote-palvelut.
Etevan mielestä vammaisen ja muun
erityistä tukea tarvitsevan henkilön
riittävistä palveluista ei ole säädetty
tarpeellisen tarkasti laissa. Jäämme
odottamaan ja toivomaan viisasta,
yhdenvertaista ja perusoikeudet tur-vaavaa
sote-uudistusta, joka huomioi
erityisryhmien tarpeet ja oikeudet.
Teksti Kalle Eklund
/freepik.com