
15
Ylilääkäri Elina Santti esitteli tutkimuskatsauksen sisältöä Etevan vuosiseminaarissa.
Tutkimuskatsaus autismiin -loppuraportti löytyy Etevan nettisivuilta.
Eteva julkaisi kansainvälisen
autismin tutkimuskatsauksen
Autismin tutkimukseen on pa-nostettu
viimeisen 15 vuoden
aikana voimakkaasti, mutta
vain harvoilla tutkimustuloksilla on
ollut vaikutusta toimintakäytäntöihin.
Tutkimuskatsauksemme tavoitteena
oli selvittää ja koota autismin tutkimuk-sen
nykytilaa ja tuloksia ja tieteelliseen
näkemykseen perustuvia toimintasuo-situksia.
Lisäksi halusimme kehittää
autismin hoitoa ja kuntoutusta tukevaa
tutkimusta ja linjauksia huomioiden
myös erityishuoltoa tarvitsevat autis-mikirjon
henkilöt. Katsauksen kirjoit-tajina
toimivat autismitutkimukseen
perehtyneet kansainväliset asiantunti-jat
Anthony Bailey, Simon Wallace ja
Karen Guldberg.
Tutkimusten mukaan autismi diag-nosoidaan
noin 55 kk iässä, vaikka
autismi voitaisiin diagnosoida jo toi-sena
elinvuonna. Autismin varhainen
diagnosointi edesauttaa autismikirjon
henkilöiden ja heidän perheidensä
elämänlaadun parantamista sekä
mahdollistaa varhaisen puuttumisen.
Tutkimusten perusteella autismin
diagnosointia voidaan parantaa kou-luttamalla
vanhempia, terveyden- ja
sosiaalihuollon ammattilaisia, opetus-henkilöstöä
ja suurta yleisöä autismin
varhaisista merkeistä.
Autismi on yhteiskunnallisesti ja
taloudellisesti merkittävä tila, jonka
kustannukset ovat huomattavat.
Oikea-aikaisilla tukipalveluilla voidaan
helpottaa autismikirjon henkilöiden
elämää, parantaa elämänlaatua ja
madaltaa autismista johtuvia kustan-nuksia.
Tutkimusnäyttöä löytyi tuesta
opintojen toteutukseen ja ohjaukseen,
oppimisympäristöihin ja sosiaaliseen
elämään liittyvistä tukitoimista ja työl-listymisen
tukiohjelmista sekä teknolo-gian
uusista mahdollisuuksista.
Autismikirjon henkilöiden oppimis-polku
koulussa ja oppilaitoksissa
ei saa riittävästi tukea ja opetus-henkilöstön
puutteellinen tietämys
autismista voi vaikuttaa kielteisesti
autististen lasten koulukokemuksiin ja
menestymismahdollisuuksiin. Monet
työllistymisprosessin vaiheet, kuten
haastattelutilanteissa pärjääminen
ovat haastavia autistisille henkilöille.
Merkittävä osa autistisista henki-löistä
saa asianmukaisen diagnoosin
vasta aikuisena. Autistiset aikuiset,
joilla on tyypillinen tai keskitason
älykkyysosamäärä, jäävät usein sekä
diagnostisten että diagnoosin jäl-keisten
tukipalveluiden ulkopuolelle.
Naispuoliset autistiset henkilöt eivät
usein saa oikeaa diagnoosia tai asian-mukaista
tukea oppimisympäristössä.
Syynä voivat olla diagnosointiproses-sin
ongelmat, kuten ammattilaisten
epävarmuus antaa tukea tai kirjoittaa
lähetteitä tai rajallisesta tuesta diag-noosin
antamisen jälkeen. Diagnostii-kan
haasteet voivat puolestaan lisätä
mielenterveysongelmia ja palveluihin
kohdistuvaa painetta.
Autististen henkilöiden elämää
vaikeuttavat varsinaisen autismin
lisäksi usein niin kutsutut samanai-kaishäiriöt,
kuten ADHD, ahdistunei-suus,
masennus, skitsofrenia, pakko-oireinen
häiriö (OCD) ja Touretten
oireyhtymä, epilepsia, unihäiriöt ja
maha-suolikanavan oireet. Nämä vai-keuttavat
autismin diagnostiikkaa ja
edellyttävät asianmukaista hoitoa.
Tutkimuskatsauksessa kiinnitet-tiin
huomiota myös siihen, etteivät
autismikirjon henkilöiden ja heidän
perheidensä toiveet ole aina olleet
tutkimusprioriteetteja. Kun perheiltä
kysyttiin heidän toiveitaan, eniten
toivottiin tutkimusta mielenterveyden,
kommunikoinnin ja kouluttautumisen
tukemisesta. Resursseja olisi syytä
suunnata enemmän autististen henki-löiden
elämää helpottavaan tutkimuk-seen
ja käytännön interventioihin ja
laatia palveluiden tuottamista koskevia
suosituksia.
Autismiin liittyy ydinoireita, kuten
kommunikaatio-ongelmia, joiden hel-pottamisessa
esimerkiksi teknologisil-la
apuvälineillä, kuten mobiiliteknologi-alla
ja robotiikalla on suuri potentiaali.
Teknologioista on tutkitusti todettu
olevan hyötyä autismikirjon henkilöille
myös sosiaalisen kognition ja mielen-terveyden
tukemisessa. Teknologian
tutkimista ja soveltamista autismin
esteiden voittamisessa ja kuntouttami-sessa
tulisikin laajentaa.
Teksti Elina Santti