Joitakin samankaltaisuuksia Suomen järjestelmään oli, mutta suurimpana vaikeutena
esiin tuotiin ihmisten luottamuspula julkista terveydenhuoltoa kohtaan.
Kreikkalaiset käyttävät mieluummin yksityistä sairaalaa kuin kunnallista terveyskeskusta,
koska ajattelevat, että maksamalla hoidosta, saa parempaa hoitoa.
Lisäksi valitettavan usein maksamalla ”pöydän alta” pääsee hoitoon nopeammin
ja on yksi merkittävimmistä eriarvoistavista tekijöistä terveydenhuollossa.
Yksityinen sektori on erittäin vahva vaikuttaja myös terveyspoliittisissa päätöksissä.
Kreikassa viimeisin suuri terveydenhuoltojärjestelmän reformi tapahtui
vuonna 2014.
Maantieteellisen monimuotoisuuden ja erityispiirteiden vuoksi on ratkaisevan
tärkeää ajatella hoidon saatavuutta myös maaseutualueilla sekä vuoristossa.
Aiheen ympärillä käytävä keskustelu on samankaltaista Suomessa.
Tiivis yhteistyö heijastui organisaation toiminnassa sen kaikilla osa-alueilla ja
oli helposti todennettavissa keskusteluissa. Aluehallintojen kehittäminen ja niiden
toiminta pyrkivät edistämään tieto- ja viestintätekniikkaa terveydenhuollossa.
Järjestelmiä on jo käytettävissä, mutta kuten Suomessa, nämä erilliset
järjestelmät eivät toimi yhdessä, joten saumaton tiedonvaihto on Kreikassa
lähitulevaisuuden tavoite.
Hämmästyttävintä oli lääkäreiden ja sairaanhoitajien resursointi. Hoidon
järjestämisen lähtökohtana on sen turvallisuus, kustannustehokkuus sekä yhdenvertaisen
kohtelun varmistaminen kaikille. Suomessa lääkäreiden ja sairaanhoitajien
työnjako on täysin erilainen. Kreikassa tehdään koko ajan työtä,
jotta resursseihin saataisiin hoitohenkilökuntaa enemmän. Hoitohenkilökunnan
käyttäminen vapauttaisi lääketieteellisiä resursseja haastavampiin tilanteisiin
ja yksikköihin. Keskustelu tästä aiheesta oli erittäin hedelmällistä. Sain kuulla,
että Ateenan ollaan perustamassa päivystyksellistä yksikköä, joka toimii
sairaalan päivystyksen tukena. Pilotin on tarkoitus käynnistyä tänä vuonna ja
kyseiseen yksikköön on resursoitu vuoroa kohti seitsemän lääkäriä ja yksi sairaanhoitaja.
Kerroin Suomen vastaavasta yksiköstä ja miten työnjakoa siellä
olisi päinvastainen, seitsemän hoitajaa sekä yksi lääkäri. Sain kuulla, että
lääkärit eivät ole ammattikuntana halukkaita jakamaan työtään sairaanhoitajien
kanssa. Keskustelimme koulutusjärjestelmän kyvystä vastata työn haasteisiin
sekä hierarkkisiin rakenteisiin, jotka näkyvät tällä alalla. Oman haasteensa
asettaa myös terveyshuollossa esiintyvä korruptio ja niin kauan kuin
rahan käyttöä näillä keinoilla pidetään osana järjestelmää, sitä ei ole mahdollisuutta
kehittää edelleen.
SEPE
SEPE on kreikkalainen työsuojeluviranomainen ja toimii samoilla periaatteilla
kuin Aluehallintovirasto Suomessa, mutta tarkastajien työtehtävät eroavat hieman.
SEPE toimii Kreikassa suoraan työ- ja sosiaaliministeriön alaisuudessa.
Oli hämmästyttävää nähdä, miten paljon erilaista työtä tarkastajat tekevät.
Suomessa tehtävänjako on erilainen ja vastaavat tehtävät, joita tarkastajat
tekivät Kreikassa kuuluvat työterveyshuolloille ja Työterveyslaitokselle. Esimerkiksi
biomonitoroinnin koordinointi kuuluu Kreikassa työsuojelutarkastajille. Attikan
alueella toimii 19 työsuojelutarkastajaa, joiden toimisto sijaitsee Elefsinassa
Ateenan lähellä. Lisäksi jotkin SEPE:n tehtävät kuuluvat ammattiliitoille Suomessa.
SEPE:n tehtäviin kuului muun muassa työntekijöiden etujen valvonta,
kuten työsopimuksen sisällöt, palkka ja työttömyysetuudet.
HELLENIC SHIPYARDS CO.
Kyseinen telakka on itäisen Välimeren suurin telakka ja sijaitsee Ateenan ulkopuolella
Skaramangasissa. Pääasiallisesti telakalla valmistetaan sukellusveneitä
sekä huolletaan laivaston kalustoa. Kuten useimmat raskasteollisuuden
alat, myös telakat ovat voimakkaasti kärsineet talouskriisistä. Telakalla työskentelee
nykyään 850 henkilöä ja työterveysaseman henkilökuntaan kuuluu
sairaanhoitaja, työterveyshoitaja, työturvallisuuspäällikkö sekä työterveyslääkäri
kaksi päivää viikossa. Käynnillä pääsin tutustumaan sukellusveneiden valmistukseen
sekä laivaston yhteen alukseen, joka oli tullut huoltoon telakalle.
Vaikka työturvallisuusriskit tunnistetaan, käytännön työtä sanelee kuitenkin
taloudellinen tilanne. Valitettavasti tuntui siltä, että niillä, joilla vielä on työ,
ovat valmiita tekemään sen terveytensä kustannuksella. Suojainten käytössä
on puutteita sen vuoksi, ettei ole varaa hankkia asianmukaisia henkilökohtaisia
suojaimia. On iso eettinen kysymys myös työnantajalle selvittää tilanne ja
toteuttaa työ vaarantamatta työntekijöiden terveyttä.
HELLENIC OIL COMPANY CO. HELPE S.A.
HELPE on yksi Balkanin alueen suurimpia öljy-yhtiöitä ja sen ensimmäinen öljyjalostamo
perustettiin Kreikkaan vuonna 1958. Turvallisuustoimet jalostamolla
Elefsinassa olivat huippuluokkaa. Työturvallisuusjohtamista pidettiin punaisena
lankana kaikessa tekemisessä. Pääsin henkilökohtaiselle tutustumiskierrokselle
ja turvallisuuspäällikön kanssa keskustelimme säiliötyöstä ja erilaisista turvallisuusriskeistä.
Pääsin tutustumaan työturvallisuusohjelmaan sekä osallistuin
uusien työntekijöiden perehdytyskurssille. Oli tärkeää nähdä, kuinka työturvallisuus
otetaan vakavasti, sen heikentämättä työn sujuvuutta. Oli hyvä nähdä
työturvallisuuden korkeatasoinen taso, mutta myös huomata, että työntekijöiden
turvatoimenpiteiden tarkoitus oli myös ympäristön turvallisuuskysymysten
huomioon ottaminen. Vuonna 2015 toisella jalostamolla Aspropyrgosissa oli
tapahtunut räjähdysonnettomuus, joka vaati myös ihmishengen. Tapahtuma
johti turvallisuusohjeiden tiukentamiseen tutkinnan päätteeksi.
Suomalaiset työterveys- ja työturvallisuusstandardit ovat korkeat, ja minulla
on etuoikeus jakaa tietojani toisen maan kollegoiden kanssa. Kävin monia
mielenkiitoisia keskusteluja työterveys- ja turvallisuusasioista kreikkalaisten
asiantuntijoiden kanssa ja verkostoidun kollegoiden kanssa. Vaihdosta tulin
Suomeen monta aurinkoista päivää ja kokemusta rikkaampana!
Sanna Kurppa
Vastaava työterveyshoitaja
Doctagon Oy Turku
Työterveyshoitaja 3/17 7