voi nostaa tulospalkkio. Tosin pääosa vastaajista (58 %) ei ole saanut tulospalkkioita
vuoden 2016 aikana. Mikäli tulospalkkiota on maksettu, niin
yleisimmin palkkio on tasolla 500–1999 euroa vuodessa tai 100–200
euroa kuukaudessa.
Lähivuosien taloudellisesti huonot ajat näkyvät työpaikoilla yt-neuvotteluina.
Tuotannollistaloudellisista yt-neuvotteluista omalla työpaikalla raportoi
vuonna 2015 reilu kolmannes (37 %) ja määrä on pysynyt samalla
tasolla (vuonna 2017 34 %). Lähes kolmasosa vastaajista (30 %) raportoi,
että yt:n tuloksena on myös irtisanottu työterveyshoitajia.
Noin neljällä viidestä (79 %) on lähiesimiehenä terveydenhuollon ammattihenkilö.
Joustava työaika on käytössä pääosalla vastaajista (78 %). Joustava
työaika mahdollistaa oman työn suunnittelun ja auttaa työssä jaksamisessa,
mikäli jousto tapahtuu molempiin suuntiin. Vastauksista käy kuitenkin
ilmi, että ”Työterveyshoitajat eivät hevin ole poissa, koska tuuraajia ei ole.
Lisäksi ”Työpäivät venyvät ja töitä tehdään omalla ajalla myös kotona.”
ASIAKASYRITYSTEN JA ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ
Vastaajista neljänneksellä (25 %) on 11–50 asiakasyritystä, neljänneksellä
(26 %) 51–100 ja 2 prosentilla yli 200 yritystä. Yhdeksällä prosentilla
ei ole lainkaan asiakasyrityksiä. Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien
moninaisista nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne joilla ei ole asiakasyrityksiä
toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä, työhyvinvointikoordinaattoreina
tai ensiapukouluttajina. Myös asiakasmäärät jakautuvat; puolella
vastaajista (50 %) on 601 – 1200 henkilöasiakasta, mutta myös ääripäitä
löytyy; 13 prosentilla on 0-300 henkilöasiakasta ja 7 prosentilla yli
1800. Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä on esitetty kuvioissa 2 ja 3.
MIKÄ OLISI KOHTUULLINEN ASIAKASMÄÄRÄ?
Asiakas- ja asiakasyritysten määrän lisäksi liiton hallitus halusi kartoittaa myös
jäsenten näkemyksiä ihanteellisista asiakasmääristä. Tarkoituksena oli laatia
suositus resurssimitoituksesta. Kysymykseen vastasi 218 vastaajaa. Hajonta
oli erittäin suuri. Vaihteluväli on 100-1600. Vastaajista kolmannes (30 %,
n=65) näki 800-1000 kohtuulliseksi asiakasmääräksi laadukkaan työterveyshuollon
toteuttamiseksi. Monet vastaajista antoivat vain sanallisen arvion
ja toivat esille, että sopivaan asiakasmäärään vaikuttavat monet seikat;
asiakasyrityksen toimiala (altisteet, kuormitustekijät esim. kahden yrittäjän
maatila voi viedä suhteessa enemmän aikaa kuin 20 henkilön toimisto),
työterveyshuollon sopimuksen laajuus (KL I ja KL II), työnkuva (painottuuko
työtehtävissä työterveysyhteistyö, työkuntoisuustarkastukset ja työkykyneuvottelut?).
Kuormittavuuteen vaikuttaa myös osatyökykyisten määrä/
laatu, työjärjestelyt ja johtaminen. Lisäksi työterveyshoitajan työhön vaikuttaa
se, onko käytettävissä tiimin asiantuntijoiden tuki ja muita tukipalveluita.
Resursseja mietittäessä myös välimatkoilla on iso merkitys sekä korvausluokilla.
Jos asiakkaina on paljon pieniä yrityksiä, niin ne teettävät paljon toimintasuunnitelmia,
työpaikkaselvityksiä ym. lakisääteisiä tehtäviä. Pienistä
yrityksistä puuttuu työsuojeluorganisaatio, jolloin kysymyksiä tulee enemmän
työterveyshoitajalle. ”Jos henkilöasiakasmäärä on 900 kpl 170:ssä
asiakasyrityksestä, on yritysmäärä liian suuri yhden työterveyshoitajan hallittavaksi.
Jos tuo 900 henkilöä jakautuu vaikka 50-70 yritykseen, on hallittavuus
silloin selkeämpää.” Vastauksista käy hyvin ilmi, miten monet tekijät
mitoitukseen vaikuttavat. Vastausten perusteella onkin lähes mahdotonta
antaa numeraalista suositusta asiakas- ja yritysmäärästä.
TULOSTAVOITTEET
Kolmasosalla vastaajista (75 %) oli tulostavoite määriteltynä ja tavoitteeseen
oli päässyt 75 % vastaajista. Mikäli tavoitteeseen ei oltu päästy, niin
98 % maininnoista liittyi sellaisiin tekijöihin, joihin työterveyshoitajat eivät
Mikä on asiakasyritysten määrä?
N=285
N=283
pysty itse vaikuttamaan. Suurimpana syynä laskuttamattoman työn runsas
osuus (57%). Reilu kolmannes (36 %) raportoi, että tulostavoite on liian suuri.
Vastaajat kokivat, että systeemissä on rakenteellinen virhe: Lomia, sairastumisia
tai muita poissaoloja ei useinkaan huomioida tulostavoitteissa. Tulos
herättää kysymyksen ovatko työterveyshuollon rakenteet ja toimintaedellytykset
sellaisessa kunnossa, että työntekijät pystyisivät keskittymään perustyöhönsä
ja sitä kautta pääsisivät tavoitteeseen?
Tulostavoitteisiin liittyen saatiin paljon kommentteja. Vastaajat kokivat,
että ”Työterveyshoitajan työ on muuttunut rajusti 10 vuodessa: työmäärä
kasvanut entisestään, vaatimus entistä monialaisemmasta osaamista, mm.
kaupallisesta ja työorganisaatiopsykologiasta, entistä kovemmat tulosvaatimukset:
missä vaiheessa tulee seinä vastaan, että me emme enää jaksa!
Liiton pitäisi puuttua tähän.” Kommenteissa kerrottiin ”hiostamisesta”, ”ruoskinnasta”,
puhutteluista ja painostamisesta tulostavoitteisiin pääsemiseksi.
Osa vastaajista koki olevansa myyjiä, joita painostetaan myymään parhaiten
tuottavia tuotteita. Osassa työpaikoista työterveyshoitajan jaksami-
30
25
20
15
10
5
0
9
11
15
25 26
12
2
Ei asiakasyrityksiä
1 2-10 11-50 51-100 101-200 Yli 200
%
Mikä on asiakasmäärä?
30
25
20
15
10
5
0
%
Ei asiakasyrityksiä
alle 300
301-600
601-900
901-1200
1201-1500
1501-1800
yli 1800
8
5
13
25 25
12
5
7
Kuvio 2. Asiakasyritysten määrä
Kuvio 3. Asiakkaiden määrä
Työterveyshoitaja 3/17 25