Taulukko 2. Resistenssin torjunnan pääperiaatteet
Resistenssin levinneisyyden kartoitus; ongelman tiedostaminen
Resistenttien bakteerien tyypitys ja seuranta, resistenssimekanismien tunnistus
Mikrobilääkkeiden käytön kartoitus, indikaatiokohtainen käyttö
Mikrobilääkkeiden optimaalinen, ohjattu käyttö, käypä hoito-suositukset
Pikadiagnostisten testien käyttöönotto ja kehittäminen
Rokotusten optimaalinen käyttö; pneumokokki- ja influenssarokotukset
Sairaalahygienian tehostaminen; avohoidossa käsihygienia ja yskimishygienia
Päiväkotien ryhmäkokojen pienentäminen, pienryhmä- ja perhehoito
Ammattilaisten koulutus, viestintä yleisölle
Resistenssitorjunnan johtamisen vastuutus
Uusien mikrobilääkkeiden kehittäminen
Uusien bakteeri-infektioiden hoitomenetelmien kehittäminen
että ongelmat pahenevat myös meillä.
Yhdysvalloissa resistentit bakteerit
on hiljattain luokiteltu oletetun
vaarallisuusasteen mukaan (Taulukko
1). Kärjessä ovat Clostridium difficile,
karbapeneemiresistentit enterobakteerit sekä
moniresistentti Neisseria gonorrhoeae.
Resistenssin torjunta voidaan jakaa resistenssin
seurantaan, optimaaliseen mikrobilääkkeiden
ja rokotusten käyttöön, diagnostiikan
kehittämiseen, infektioiden leviämistä ehkäisevän
hygienian parantamiseen, monipuoliseen
koulutukseen ja viestintään sekä uusien
hoitojen kehittämiseen. Olennaista on myös
resistenssin torjunnan vastuutahojen määrittäminen
(10).
Suomalaisen resistenssin levinneisyyttä
monitoroivan FiRe-verkoston seuranta toimii
hyvin (3). On kuitenkin aihetta pohtia, pitäisikö
näytteitä kerätä systemaattisesti avoterveydenhuollon
komplisoitumattomista hengitysteiden
infektioista erikseen valittavista anturiterveyskeskuksista.
30 Moodi 1/2018
Jotta Käypä hoito -suositukset voisivat toimia
todellisina avohoidon mikrobilääkepolitiikan
ohjaajina, niiden toteutumisen arvioiminen
edellyttää ajantasaista
diagnoosipohjaisen mik-
robilääkkeiden kulutuksen
seurantaa. Samalla tulee
seurata sitä, milloin ja minkälaisissa
tilanteissa hoitoa
ei aloiteta. Hoidon tehon
seuranta voitaisiin helposti
liittää järjestelmään potilaiden
käyttöön soveltuvalla
mobiiliohjelmalla. Näin saatu palaute olisi
arvokas, ei vain hoitaville lääkäreille vaan myös
mikrobilääkepolitiikan suuntaamisessa.
Infektiot leviävät yhteiskuntaan lasten kautta.
Lasten päivähoidon ryhmäkokojen kasvu
ei lupaa hyvää, ellei samalla tehosteta infektioiden
ehkäisyä (11). Avohoidon infektiotautien
leviämisen estämisessä henkilökohtainen
käsi- ja yskimishygienia ovat tärkeitä tekijöitä.
Infektiotautien torjunta rokotuksin (mm. influenssa,
pneumokokki) tulee myös pitää mielessä
vähennettäessä mikrobilääkityksen tarvetta.
Pneumokokkirokotteen laajentunut käyttö
näyttää helpottaneen resistenttien pneumokokkien
aiheuttamaa painetta.
Infektiotautien nopea tunnistaminen virus
tai bakteeritaudeiksi antaisi lisää mahdollisuuksia
kohdistaa mikrobilääkitystä. Toiveita
on asetettu erityisesti uusiin nopeisiin point-of-
care -testeihin, joita on kehitetty myös Suomessa.
Uusia avohoidon resistenssiongelmat ratkaisevia
bakteerilääkkeitä ei ole tullut markkinoille
20 vuoteen, eikä niitä ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat
ovatkin käynnistäneet rahoitusohjelmia, joiden
avulla pyritään tukemaan uusien lääkkeiden kehitystyötä
yhdessä lääketeollisuuden kanssa.
Lastenlastemme oikeus
tehokkaaseen hoitoon
Euroopan tautivirasto ECDC teki vuonna
2012 maavierailun Suomeen arvioidakseen
mikrobilääkeresistenssin
torjunnan tilaa (12). Yhteenvedossa
asiantuntijaryhmä
moitti sitä, ettei
Suomessa aktiivisesti johdeta
resistenssin torjuntaa
eikä toiminnalle ole osoitettu
riittäviä taloudellisia
voimavaroja. Mikrobilääkkeiden
käyttö ja sen
seuranta on saanut erityishuomion ECDC:n
raportissa. Raporttia kannattaa lukea tarkasti
suunniteltaessa jatkotoimia.
Infektioiden torjunta ja hoito siirtyvät
sote-uudistuksen myötä maakuntien vastuulle.
Infektiotautien ja samalla mikrobilääkeresistenssin
torjunnan tehostamisessa on nyt mahdollisuus
rakentaa kustannustehokkaasti uusia
järjestelmiä, joissa voidaan käyttää apuna
digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Suomessa on juuri julkaistu monipuolinen
ja ehkä kunnianhimoinenkin mikrobilääke-
resistenssin kansallinen torjuntaohjelma, jonka
toimeenpanoon tarvitaan merkittävästi asiantuntijoita
sekä taloudellisia voimavaroja (13).
Bakteerien mikrobilääkeresistenssin torjunta
on noussut maailmalla tärkeimpien yhteiskunnallisten
uhkien joukkoon. Resistenssi-
ongelman torjumisen onnistumisesta riippuu,
onko lapsillamme ja lastenlapsillamme tulevaisuudessa
tehokkaita hoitoja bakteeri-infektioiden
hoitoon. Tämä haaste on otettava vakavasti
myös Suomessa.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Review on Antimicrobial Resistance. Antimicrobial Resistance:
Tackling a Crisis for the Health and Wealth of
Nations. Welcome Trust and UK Government, 2014.
2. McDermott, Rogers DE. Social ramifications of control of
microbial disease. Johns Hopkins Med J 1982;151:302-12.
3. Resistenssitilanne Suomessa. www.finres.fi
4. Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään
Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa.
Suom Lääkäril 2015;36:2259-63.
5. Bakteerilääkkeiden käyttö Euroopassa: http://ecdc.
europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial_resistance/
esac-net-database/Pages/Antimicrobial-consumption
rates-by-country.aspx
6. Huovinen P, Vaara M. Avohoidon mikrobilääkkeet, pp.
1-76. Kapseli 24. Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos, Forssa,
1995.
7. Palva E, Alhava E, Jalanko H, Kujala P, Lumio J, Valtonen
V, Vuopio-Varkila J, Huovinen P. MIKSTRA - mikrobilääkehoidon
strategiat 1990-luvulla. Suom Lääkäril
1994;49:1043-1044.
8. MIKSTRA-ohjelman loppuraportti. http://www.julkari.fi/
handle/10024/79986
9. Antibioottien alueittaiset kulutustiedot. http://www.
kela.fi/kelasto
10. Bush K, Courvalin P, Dantas G, Davies J, Eisenstein B,
Huovinen P et al. Tackling antibiotic resistance. Nature
Rev Microbiol 2011;9(12):894-6.
11. Huovinen P. Tanssii bakteerien kanssa. Pidä bakteereistasi
huolta. Duodecim 2012, toinen painos. ISBN 978-951-
656-454-1.
12. ECDC Country Visit Report. Country visit to discuss antimicrobial
resistance (AMR) and healthcare-associated
infections (HAIs), Finland, 28-30 October 2012. https://
julkari.fi/handle/10024/110663
13. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma
2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisuja 2017:4. http://urn.fi/URN:ISBN:
978-952-00-3955-4
Bakteerien
resistenssitilanne
heikkenee kaikkialla
maailmassa.
/
/ecdc
/www.finres.fi
/www