Sote-lakiluonnos rapauttaa
valtakunnalliset erityispalvelut
Kesäkuussa julkaistu ja syys-kuun
loppupuolelle laajalla
lausuntokierroksella ollut
sote-lakiluonnos lähtee siitä, että eri-tyishuoltopiirit
siirtyvät varoineen ja
velkoineen sekä sitoumuksineen sote-maakuntiin
1.1.2023. Lakiluonnos jät-tää
huomioimatta valtakunnalliset ja yli
maakuntarajojen tuotetut erityispalve-lut,
joihin tarvitaan erityishuoltopiirien
laajan asiakaspohjan tuomaa moni-ammatillista
erityisosaamista.
Erityishuoltopiirien asiakkaat ovat
erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä,
esimerkiksi kehitysvammaisia, ai-kuisiällä
vammautuneita tai autismin
kirjon henkilöitä.
Suomessa on kolme erityishuolto-piiriä,
jotka kukin palvelevat monia
maakuntia ja tuottavat myös valta-kunnallisia
erityispalveluja: Eteva
toimii Uudellamaalla ja Kanta- ja
Päijät-Hämeessä, Vaalijala Savossa ja
Keski-Suomessa ja kaikkien Suomen
kaksikielisten kuntien kuntayhtymä on
Kårkulla. Nämä erityishuoltopiirit ovat
yliopistollisten keskussairaaloiden
tavoin integroituneet moneen maakun-taan,
joille ne tuottavat palveluja.
Erityispalvelut ovat moniammatilli-nen
sosiaali- ja terveydenhuoltoa yh-distävä
kokonaisuus, jossa tuotetaan
ohjausta, hoitoa ja kuntoutusta myös
kaikkein vaativimmille asiakkaille.
Toiminnan vaatimustaso vastaa eri-koissairaanhoitoa.
Sote-lakiluonnos ei
kuitenkaan tunnista tällaisten palvelu-jen
olemassa oloa Suomessa, vaikka
esimerkiksi lasten ja nuorten vakavien
mielenterveysongelmien lisääntymi-sestä
kannetaan laajasti huolta.
Jos toimivat laaja-alaiset erityis-huoltopiirien
6 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 2020
palvelut pirstotaan niitä
alueellisesti pienempiin maakuntiin,
vakavana riskinä on erityisosaamisen
katoaminen. Tämä merkitsee erityistä
tukea tarvitseville ihmisille ja heidän
perheilleen palvelujen heikkenemistä
tai katoamista. Jatkossa käytössä oli-sivat
vain peruspalvelut, joilla ei vaa-tiviin
tarpeisiin pystytä vastaamaan.
Sote-lakiluonnoksessa ymmärretään
hyvin, että laaja-alainen erikoissai-raanhoito
vaatii maakuntien pysyvää
yhteistyötä ja keskittämistä. Samaa
ymmärrystä tarvitaan myös erityispal-velujen
suhteen. Asiakaspohjan on
oltava riittävän laaja, jotta lainsäädän-nön
sekä palvelua tarvitsevien henki-löiden
ja maakuntien palvelutarpeet
pystytään täyttämään ja tarjoamaan
laadukasta palvelua koko Suomen
alueella.
Erityispalveluissa palvelujen kieli on
keskeisessä asemassa, mikä huolet-taa
erityisesti ruotsinkielisiä palveluja
tuottavaa Kårkullaa. Erityistä tukea
tarvitsevien asiakkaiden ja heidän
omaistensa kannalta on ratkaisevan
tärkeää, että palvelut tuotetaan paitsi
asiakkaan omalla kielellä myös omak-si
koetussa kieli- ja kulttuuriympäris-tössä.
Sote-lakiluonnos tulee ensisijaisesti
korjata siten, että julkiset erityishuollon
ylimaakunnalliset erityishuoltopiirit
voivat olla jatkossa sote-maakuntayh-tymiä
tai sairaanhoitopiireihin rinnas-tettavia
toimijoita. Tämä tulee kirjata
lainsäädännön toimeenpanopykäliin.
Lakiluonnoksessa mainittu yhteistyö-alueen
neljän vuoden välein tehtävä
yhteistyösopimus ei ole riittävän vakaa
pohja pitkäjänteiselle palvelujen kehit-tämiselle.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan
erityishuoltopiireihin on koottu erityis-huollon
erityisosaaminen maakunnan
tai ylimaakunnalliselle tasolle. Erityis-huoltopiirien
pirstominen uusiin sote-maakuntiin
rapauttaa erityispalveluja
tuottavat osaamiskeskukset. Laaduk-kaiden
ja taloudellisesti kestävien eri-tyispalvelujen
tarjoaminen edellyttää
laajaa asiakaspohjaa, joka mahdol-listaa
myös erityisosaamisen kerty-misen
ja säilymisen. Tämä varmistaa
sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen
toteutumisen – julkisten palvelujen
tuottamisen aidosti leveillä hartioilla.
Olennaisinta on, että edellä kuvatut
erityispalvelut eivät saa unohtua ja
kadota sote-uudistuksen jatkovalmis-telussa.
Teksti Marika Metsähonkala, Tiina Roikonen,
Ilkka Jokinen Vaalijalan kuntayhtymä,
Sofia Ulfstedt Kårkulla samkommun