Media-asianajajat
tarjoavat oikeaa tietoa
Jenkkisarjat vääristävät suomalaisten käsityksiä oikeuselämästä.
Asianajajaliiton media-asianajajien Jussi Ikosen ja Liisa Pellisen
tehtävänä on tarjota oikeaa tietoa kansalaisille ja medialle.
TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVAT MIKKO KAUPPINEN, JANI KAUTTO JA SHUTTERSTOCK
Vastalause! Asianajaja pomppaa penkiltään ja kirmaa
tuomarin eteen paasaamaan eriävää mielipidettään
käsillään huitoen. Yli kymmenhenkinen valamiehistö
seuraa tapahtumia sivusta. Kohtaus on arkipäivää
suomalaisten seuraamissa amerikkalaisissa
lakisarjoissa, mutta ei oikeassa elämässä Suomessa.
Viihteen tarjoamilla kuvilla on silti yllättävän iso
vaikutus ihmisten käsityksiin suomalaisesta oikeusjärjestelmästä.
Asianajajaliiton nimittämien media-asianajajien
tehtävänä on tarjota oikeaa tietoa
esimerkiksi siitä, mitä oikeudenkäynneissä tapahtuu
tai millaista asianajajan työ on.
Asianajaja Liisa Pellinen pyörittää omaa toimistoaan
Imatralla ja Jussi Ikosen tausta on liikejuridiikassa,
hän
on asianajotoimisto Merilammen osakas. Molemmat
tuovat
näkökulmia ja omaa asiantuntemustaan
keskusteluihin,
joita käydään muun muassa somekanavissa.
Ikonen näkee media-asianajajatoiminnan
mahdollisuutena
korostaa asianajajan työn palveluluonnetta.
– Asianajajat ajavat tavallisten ihmisten ja yritysten
asioita tiukkojen eettisten standardien ja arvojen,
kuten
luottamuksellisuuden, esteettömyyden ja kunniallisuuden,
ohjaamina. Asianajajan ammatti on
meille asianajajille aidosti ylpeyden aihe, olemmehan
sloganimme mukaisesti oikeusvaltion turvaajia. Tämän
kuvan toivoisin enemmän näkyvän myös julkisuudessa
asianajajista ja heidän työstään puhuttaessa.
Media-asianajajat eivät ota kantaa yksittäisiin
tuomioihin, mutta voivat purkaa asioita yleisellä
tasolla ja lisätä keskusteluun faktoja silloin, kun ne
ovat muuten unohtumassa.
– Sosiaalisessa mediassa tieto liikkuu älyttömän
nopeasti. Yritämme olla tosi nopeita ja puuttua väärään
tietoon ennen kuin myrsky alkaa nousta, Liisa
Pellinen korostaa.
8