kolumni
Maalittaminen pyrkii murentamaan
oikeusvaltion
perustaa
Huorittelua. Raiskausuhkauksia. Tappouhkauksia.
Lasten henkilötietojen selvittämistä ja lapsiin kohdis-tuvia
uhkauksia. Uhkauksia, jotka eivät jää vain sosiaa-liseen
mediaan, vaan jotka tuodaan kotiovelle. Muun
muassa sitä tarkoittaa tuomareihin, syyttäjiin ja jois-sain
tapauksissa myös asianajajiin kohdistuva maalitta-minen.
Maalittaminen on yleensä internetissä tapah-tuvaa
toimintaa, jossa kohdetta uhataan ja loukataan
esimerkiksi levittämällä hänen yksityisiä tietojaan tai
kertomalla hänestä perättömiä väitteitä.
Syyttäjiin ja tuomareihin kohdistuvaa epäasiallista
käytöstä ja uhkailuja on ollut aina, mutta sosiaalisen
median myötä sen muodot ovat muuttuneet.
Tuomariliiton
vuonna 2019 tekemän selvityksen
mukaan epä-asiallinen
käytös on muuttunut
aikaisempaa aggressii-visemmaksi,
järjestäytyneemmäksi
ja tavoitteellisem-maksi.
Myös syyttäjiin kohdistuva maalittaminen ja
vihapuhe
on Syyttäjäyhdistyksen mukaan lisääntynyt
ja muuttunut järjestelmälliseksi. Asianajajaliiton sa-maan
aikaan tehdyssä selvityksessä asianajajien maalit-taminen
ei näyttäytynyt suurena ongelmana.
Viimeisen parin vuoden aikana erityisesti toimittajien
häirintään liittyvissä oikeudenkäynneissä myös
asianajajia on maalitettu sosiaalisessa mediassa
systemaattisesti. Asianajajien maalittamisen takana
ovat usein samat tahot kuin toimittajien, joiden asiaa
oikeudenkäynnissä käsitellään.
Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa kohteen toi-mintaan.
Toimittajien, tutkijoiden ja tietokirjailijoiden
maalittamisen tavoite on rajoittaa yhteiskunnallisen
keskustelun aiheita ja näkökulmia ja vaikuttaa siihen,
kuka keskusteluun voi osallistua. Siten maalittaminen
on uhka sananvapaudelle. Toimittajien ja tutkijoiden
häirintään liittyvissä oikeusjutuissa tuomareihin, syyt-täjiin
ja asianajajiin kohdistuvan maalittamisen tavoite
on sama: hiljentäminen.
Lakimiesliitto on vaatinut maalittamisen krimina-lisointia
oikeudenhoidon, hallinnon toimintakyvyn ja
sananvapauden turvaamiseksi. Oikeusministeriön ai-heesta
tilaama selvitys ei näe tarvetta lainvalmisteluun,
vaan sen mukaan maalittamiseen voidaan puuttua te-hokkaammin
jo nykyisen lainsäädännön puitteissa ja
esimerkiksi työsuojelun keinoin.
Keskustelu ei silti ole vielä ohi. Maalittamisen tavoi-te
on rajata sananvapautta ja vaikuttaa oikeusvaltion
keskeisten instituutioiden toimintaan. Onnistuuko se,
on äärimmäisen tärkeä kysymys.
Tuomareiden, syyttäjien, asianajajien, poliisin ja
toimittajien
työn kovasanainenkin arvostelu kuuluu
sananvapauden ytimeen. Oikeusvaltiossa on saatava
vapaasti arvostella kaikkien sen instituutioiden toi-mintaa
ja olemassaoloa. Samalla oikeusvaltion on
kyettävä
suojaamaan itseään toiminnalta, joka muren-taa
sen toimintakykyä.
JOS MAALITTAMINEN
ONNISTUU, SE MYÖS
JATKUU, LAAJENEE JA
RAAISTUU.
Maalittamisessa ei ole kyse työn
arvostelusta,
vaan henkilöihin
ja joskus
myös näiden läheisiin
kohdistuvasta
häirinnästä ja
uhkailusta,
jonka tavoite on
vaientaa,
joskus julkilausutusti
myös tuhota kohteensa.
Nykyisillä keinoilla maalit-tamista
ei ole onnistuttu suit-simaan
tavalla, joka suojaisi
riittävästi sen kohteeksi
joutuneita
ihmisiä ja turvaisi
sananvapauden ja oikeusvaltion
keskeisten
instituutioiden
toimintakyvyn.
Jos
maalittaminen onnistuu, se
aivan varmasti
myös jatkuu,
laajenee
ja raaistuu.
Elina Hirvonen
kirjailija, elokuvantekijä
13