henkilö kuvassa
harrastaja myös vapaa-aikanaan. Hän on muun muassa
kirjoittanut satoja artikkeleita johtaviin it-alan lehtiin.
Jakobsson toivoo, että asianajajat suhtautuisivat
teknologiaan ja sen tuomiin muutoksiin mahdollisuutena,
joka voi tehdä työstä antoisampaa ja
mielekkäämpää.
– Teknologia on mahdollisuus kaikenkokoisille
asianajotoimistoille ja koko alalle. Ratkaisuja tarvitaan
paitsi asianajotyöhön myös liiketoiminnan
kehittämiseen.
Osa ratkaisuista tulee saataville yleisempinä
palveluina, mutta siinäkin tapauksessa
teknologia
on tuotava osaksi asianajajan perustyötä.
Jokaisella asianajajalla ja asianajotoimistolla on vastuu
pysyä mukana digitaalisessa kehityksessä ja ylläpitää
tietoturvaa.
Tähän kehitykseen Jakobsson pyrkii liittotasolta
kannustamaan ja vaikuttamaan. Hän lupaa pääsihteerinä
seurata teknologian ja erityisesti oikeusteknologian
kehitystä edelleen nimenomaan tästä, asianajajan
työn kehittämiseen tähtäävästä, näkökulmasta.
ASIANAJAJAN ROOLI TURVATTAVA
Asianajotoiminnan sääntelyn uudistamistarpeet,
niin liiton kuin lainsäädännön tasolla, puhuttavat
jatkuvasti. Myös lisääntyvä sääntely ja raportointi,
jotka liittyvät muun muassa rahanpesua ehkäiseviin
säädöksiin, vaikuttavat asianajajan työhön jatkossakin.
– Näiden eri tahoilta tulevien paineiden keskellä
on muistettava, mikä on asianajajien perimmäinen
tehtävä: asiakkaan palveleminen lojaalisti ja hyvää
asianajajatapaa noudattaen. Luottamuksellisuus
on työn perusarvo, samoin kuin esteettömyys,
riippumattomuus ja kunniallisuus. Nämä kuuluvat
osana asianajajaidentiteettiin ja luovat edellytyksiä
puolustaa oikeusvaltiota, Jakobsson muistuttaa.
– Yhdessä toimivan itsesääntelyn ja valvonnan
kanssa ne antavat asianajajille olemassaolon
oikeutuksen.
TYÖ TUNNETUKSI
Toinen liitossa pitkään pohdittu kysymys on asianajajakunnan
ikääntyminen ja huoli asianajopalvelujen
saatavuudesta kaikkialla Suomessa. Digitalisaatio
ja sähköisen viestinnän kehitys tuovat tähän helpotusta,
kun etäyhteyksistä tulee arkipäiväisempiä.
Koronarajoitukset ovat nopeuttaneet tätä kehitystä.
– Digitalisaatio ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkein
heikoimmassa asemassa oleville, Jakobsson pohtii.
Yksi keino lisätä asianajopalvelujen tarjontaa
kaikkialla maassa on hyödyntää oikeustieteellisen
koulutuksen maantieteellistä hajaantumista. Viimeksi
oikeustieteellistä koulutusta tarjoamaan tullut Itä-
Suomen yliopisto on esimerkki tästä.
”JOKAISELLA
ASIANAJAJALLA JA
ASIANAJOTOIMISTOLLA
ON VASTUU PYSYÄ
MUKANA DIGITAALISESSA
KEHITYKSESSÄ.”
Jakobsson uskoo, että vastavalmistuvien
juristien uravalintoihin voitaisiin vaikuttaa nykyistä
enemmän. On olemassa hyvin erilaisia tapoja
harjoittaa asianajajan ammattia, myös muualla kuin
pääkaupunkiseudulla. Tätä tietoisuutta tulisi nuorten
keskuudessa lisätä.
– Pääkaupungin isossa toimistossa matka
osakkaaksi voi olla vuosien tai jopa vuosikymmenien
mittainen, mutta pienessä toimistossa usein
helpommin saavutettavissa. Lisäksi pienemmillä
paikkakunnilla elinkustannukset ovat alhaisemmat
ja elämänlaatu voi olla parempaa, kun asuminen on
halvempaa.
– Me voisimme enemmän pitää esillä tätä
näkökulmaa ja sitä, miten monipuolista ja
mielenkiintoista asianajajan työ voi pienemmissäkin
toimistoissa olla.
Jakobssonin mielestä olisi hyvä, jos yhä useampi
oikeustieteen opiskelija tähtäisi jo uransa alussa
asianajajaksi. Silloin heillä olisi mahdollisuus kasvaa
tehtävään jo opiskeluaikana.
Helsingin yliopistossa on jo asianajajaoikeuden
työelämäprofessuuri, mutta olisi hyvä, jos kaikissa
Suomen yliopistoissa tarjottaviin oikeustieteen
opintoihin saataisiin lisänäkökulmia asianajajan
työstä, Jakobsson sanoo.
Tähän ja muuhun työhön kaivataan myös jäsenistön
panosta. Jakobsson toivoo, että jäsenkunta näkisi
Asianajajaliiton aidosti keskustelukumppanina.
– Meidän pitäisi kuunnella tarkalla korvalla
jäsenkunnan toiveita ja pulmia ja tarjota niihin
ratkaisuja.
Hän odottaakin innolla koronan väistymistä ja sitä,
että pääsisi järjestämään liiton puitteissa tapaamisia ja
tapahtumia.
– Yleensä tapahtumien suurin anti ei ole virallinen
ohjelmaosuus, vaan niiden puitteissa käytävät
keskustelut ja mielenkiintoiset kohtaamiset. Näitä on
vaikea simuloida.
22