Palkka-avoimuudesta on keskusteltu viime aikoina
kiivaasti. Asiaa selvittänyt työryhmä esittää, että
henkilöstön edustaja voisi vuosittaista palkkakar-toitusta
laadittaessa pyytää yksittäisten työnteki-jöiden
palkkatietoja.
Vuonna 1945 keskusteltiin samasta aiheesta. Työnteki-jät
vaativat naisille samaa palkkaa kuin miehille. Työnanta-jat
olivat sitä mieltä, että naisten palkka voisi olla enintään
70 prosenttia miesten palkasta. Työehtosopimuksiin jäi
ikävä merkintä, jonka mukaan naisille maksettiin 60 tai 70
prosenttia miesten palkoista.
Yksi suurimmista palkkaerojen syistä on ammattien voi-makas
eriytyminen naisten ja miesten aloihin. Ei ole kuiten-kaan
millään lailla perusteltua, että naisten ammateissa on
huonommat palkat. Miesinsinöörin ja naissairaanhoitajan
palkkaero voi vuodessa olla lähes 14 000 euroa, vaikka kou-lutustaso
on sama. Siksi tarvitsemme palkka-avoimuutta.
Avoimuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kaikki
tietävät toistensa palkat. Avoimuuden pitää olla työnantaja-
lähtöistä, ja isojen työnantajien tulee selvittää vuosikerto-muksessaan
naisten ja miesten palkkojen tasot sekä niiden
eroon vaikuttavat syyt.
Monet kunnat ja kaupungit tuovat jo
nyt henkilöstökertomuksessaan esille su-kupuolten
6 YRITTÄJÄNAINEN
väliset ansiot eri ammateissa.
Kertomuksissa pitäisi kertoa myös toi-menpiteet,
joilla palkkaerojen syihin
puututaan, sekä tavoiteaikataulu.
Nykyisillä toimenpiteillä
ja tällä vauhdilla palkka-
tasa-arvo saavutetaan jos-kus
2090-luvulla.
KAUHAN VARRESTA
Palkka-
avoimuus on
hyvä ja huono
tavoite
KUVAAJA KATI LÄNSIKYLÄ
Ajassa
Tasa-arvotyötä
tarvitaan
JO TOISTASATAA VUOTTA naiset ovat rakentaneet tasa-arvoa ni-menomaan
yhdessä. Laajapohjaista tasa-arvotyötä tarvitaan nyt
enemmän kuin pitkään aikaan. Olen erittäin iloinen valinnastani
Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuk-sesta!
Suhtaudun saamaani luottamukseen vakavasti ja haluan
hoitaa luottamustehtäväni hyvin.
Monet yhteiskuntamme haasteet kumpuavat eri sukupuoliin
liitetyistä odotuksista, asenteista ja epäluuloista. Työtä riittää,
jotta tavoite tasa-arvosta edelleen etenee. Vaikuttavin väline
naisten aseman, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
on edelleen sama kuin Naisjärjestöjen Keskusliiton perustamisen
aikaan 110 vuotta sitten: yhteistyö.
Suomi on monessa mielessä varsin tasa-arvoinen maa,
mutta tekemistä riittää edelleen. Vanhemmuuden kustannukset
jakaantuvat epätasaisesti, ja naisten asema työmarkkinoilla on
heikompi. Seksuaalinen häirintä ja perheväkivalta ovat Suomessa
edelleen häpeällisen yleisiä, eikä meillä vieläkään ole riittävästi
keinoja puuttua lasten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin.
Merkittävimmät rakenteelliset tasa-arvohaasteemme ovat
työelämässä. Tehokkain keino työelämän tasa-arvon parantami-seksi
ja asenteiden muuttamiseksi olisi miesten kannustaminen
käyttämään omaa oikeuttaan perhevapaisiin. Myös vanhem-muuden
kustannusten tulisi jakautua tasaisemmin. Tällä hetkel-lähän
naisen palkkaaminen voi usein olla esimerkiksi yrittäjälle
ylimääräinen riski. Näin ei pitäisi olla.
Tasa-arvon globaalin kehityksen suunta on huolestuttava.
Naisten ja vähemmistöjen oikeuksia heikentämään pyrkivä
liikehdintä on voimistunut ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Korona on vaikeuttanut tilannetta monin tavoin. Lisäksi yhteis-kunnallisessa
keskustelussa vastakkainasettelu on voimistunut.
Tarvitsemme vielä entistäkin vahvempaa yhteistyötä ja avoimen
keskusteluyhteyden paitsi naisjärjestöjen välille myös valtionhal-lintoon
ja sidosryhmiin.
Yrittäjänaiset tekee omalta osaltaan tärkeää tasa-arvotyötä
yrittäjyyden eteen ja vahvistaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vai-kutusmahdollisuuksia
ja voimaa. Naisjärjestöjen Keskusliiton 71
jäsenjärjestöä edustavat yhteensä 400 000:ta jäsentä.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii rohkeutta nostaa esille
epäkohtia. Vaikuttaminen edellyttää myös kykyä esittää ratkai-suehdotuksia.
Eri näkökantojen yhteensovittelu sekä osapuolten
kuuleminen ja kunnioittaminen ovat tekijöitä, joiden varaan
haluan pohjata yhteistä työtämme.
Saara-Sofia Sirén
Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja
kansanedustaja
TIINA KOSKI
Suomen Yrittäjänaisten
puheenjohtaja