Yrittäjänä maailmalla
Kiinteistönvälittäjänä
Manhattanin kärjessä
Susanna Saarinen kuuluu New Yorkiin. Yrittäminen ei heti ollut suunnitelmissa.
Susanna Saarinen ei lähtenyt
vuonna 1996 Yhdysvaltoihin
yrittäjäksi vaan elämään unel-maansa.
Oven maahan avasi
Green Card -arvonta.
Kun eurajokelaisnaiselle paljas-tui,
ettei seitsemän vuoden yliopis-to-
opinnoilla ollut uudella mante-reella
mitään arvoa, työ oli otettava
sieltä, mistä sen sai. Sihteerin pesti
investointipankki Lehman Brothersis-sa
jäi vuoteen, kun yhtiön konkurssi
ravisteli koko maailmantaloutta.
Seuraavat viisi vuotta Saarinen huo-lehti
italialaisen keittiölehden mark-kinoinnista,
tapahtumajärjestelyistä ja
mainosmyynnistä.
Sitten ystävä ehdotti kuin ohimen-nen
kiinteistönvälitystä.
Maata olivat juuri koetelleet syys-kuun
11. päivän terroriteot, ja työ-markkinat
olivat lamaantuneet. Työn-hakuun
turhautunut Saarinen otti sel-vää,
mitä kiinteistöalalla toimiminen
vaatii, suoritti tarvittavan lisenssin,
käveli asuinalueellaan toimineista
välitysfirmoista siihen toiseen ja puoli
vuotta myöhemmin käytännössä joh-ti
kyseistä toimistoa. Oman yrityksen
perustaminen tuli ajankohtaiseksi,
kun yhtiökumppanuus ei työnantajaa
kiinnostanut.
Access Property Group syntyi
2004.
”Alan palkka muodostuu komis-sioista.
Minulla alkoi olla jo asia-kaskuntaa
tarpeeksi. Sovin alalle
luonteenpiirteitteni takia ja olen bis-nesihminen,
joka tekee haluamansa
tuloksen. Ja haluan korvauksen siitä,
16 YRITTÄJÄNAINEN
TEKSTI ANNE KARPPINEN KUVAAJA CHRIS LEARY
Kun työviikot ovat 60–80-tuntisia,
työn on oltava elämäntapa, jotta mois-ta
tahtia jaksaa. Bisnes onkin Saariselle
henkilökohtaista ja suhde asiakkaisiin
sen mukainen. Monista on tullut py-syviä
ystäviä.
”Olen tehnyt 20 vuotta seitsemän
päivää viikossa töitä ilman vapaapäiviä
ja kunnon lomia. Alkuun vietin yhden
vuoden käytännössä nukkumatta en-nen
kuin firma oli kunnolla pystyssä.
Itsellä oli sen verran säästöjä, että us-kalsin
heittäytyä kirjaimellisesti tyh-jän
päälle.”
Säästöt ovat olleet tarpeen myö-hemminkin.
Äidin apu pelasti pa-himmalta
vuoden 2008 talousromah-duksen
aikaan. Kiinteistömarkkinan
toipuminen kesti neljä vuotta.
Yhteiskunnan koronatuet ovat ol-leet
Yhdysvalloissa poikkeuksellinen
ja tervetullut helpotus yrityksille.
”Niillä pystyi maksamaan muuta-man
kuukauden vuokran. On aikoja,
jolloin yrityksiä pitää tukea, mutta it-selläni
on tukiin ristiriitainen suhde.
Holhoaminen ei ole hyvästä, mutta
amerikkalainen malli on toinen ää-ripää.
Kun apua tarvitsee, sitä pitäisi
myös saada, mutta ensisijaisesti ih-minen
vastaa itse elämästään.”
Nyt Saarinen on hyvässä asemassa.
Toimiston 10-vuotinen vuokrasopi-mus
on katkolla kahden vuoden ku-luttua,
jolloin hän täyttää 55 vuotta.
Koronavuosi sai miettimään tulevaa.
Rauhallisempi elämänrytmi houkut-telee.
Olisiko nyt aika tehdä taas jotain
ihan muuta, perustaa ehkä oma bistro?
mitä teen”, Saarinen nauraa kotonaan
Manhattanin Marble Hillissä. Toi-miston
osoite on Broadway, mikä saa
toimittajan Suomessa vetäisemään
henkeä – ja Saarisen nauramaan en-tistä
hersyvämmin.
Paikka on Manhattanin pohjois-päädyssä,
kaukana glamoröösistä
turisti-Broadwaysta ja New Yorkin
luksuslukaalit -tv-sarjan miljööstä.
”Alue on hyvin keskiluokkaista. Val-taosa
markkinasta on puolen miljoo-nan
molemmin puolin.”
Asunnot tulevat myyntiin pääosin
suhteilla. Toimisto, jonka palveluk-sessa
on Robert De Niron poika,
tekee tulosta ihan eri lailla kuin suo-malaisnaisen
perustama yritys. ”Ta-vallisen
ihmisen on todella tehtävä
töitä päästäkseen alkuun. Ja draamaa
on aamusta iltaan. Ratkon ongelmia,
ja koska jokaiseen asuntokauppaan
liittyy vahva tunnelataus, usein dip-lomatian
keinojen löytäminen on
haasteellista.”