Biokaasukatsaus maatiloilla
Suomessa on reilu parisenkymmentä maatalouden lantaa ja peltobiomassoja käyttävää biokaasulaitosta. Muutamilla
laitoksilla käsitellään myös mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Useita kymmeniä maatalouden massoihin perustuvia
maatilamittakaavan laitoshankkeita on vireillä, suunnittelussa ja rakenteilla eri puolilla Suomea.
Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden
8
mukaan uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta
pitäisi nousta yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän
aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu
hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.
Biokaasun rooli on kirjattu ohjelmaan monesta näkökulmasta
ja poliittinen tahtotila asian edistämiseen on harvinaisen yhtenevä.
Biokaasun tuotanto ja käyttö todennäköisesti lisääntyvät ohjelman
ansiosta ja toimialalle kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa.
Suomessa muodostuu maatalouden lantaa noin 17 miljoonaa tonnia
ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia. Maatalousmassojen vuotuinen
biokaasupotentiaali on varsin merkittävä, noin 4 TWh. On arvioitu,
että lisäksi biokaasun tuotantoa varten viljeltävistä peltobiomassoista
voitaisiin rehun ja ruoan tuotantoa haittaamatta tuottaa energiaa
biokaasuna useita terawattitunteja. Näin ollen maatilojen iso rooli
biokaasun raaka-aineen lähteinä on tiedostettu ja sen käyttöön
saamista vauhditetaan mm. hallitusohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä.
Ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet ovat toteutumassa kuluvan
vuoden aikana.
Vuosi 2021 tuo paljon uusia tuulia biokaasun
tuotantoon ja käyttöön liittyen
Sekä maatiloilla että maaseudulla toimivien yritysten biokaasulaitosten
rakentamiseen voidaan myöntää investointitukea ELY-keskusten
kautta maaseutuohjelmasta. Tukitason nousu biokaasuinvestointeihin
on yksi hallitusohjelman toimenpiteistä.
Maatalouden investointitukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa
tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin
energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Lisäksi
maatilojen uusiutuvan energian tuotannossa tarvittaviin investointeihin
voidaan myöntää valtiontakaus. Tukitaso nousi vuoden 2021
toukokuussa 40 ➝50 %.
Maaseutuohjelmasta myönnettävä yritysrahoitus uusiutuvaan
energiaan laajentui koskemaan mikroyritysten lisäksi myös pienille
yrityksille myönnettävää rahoitusta. Yritykset voivat toimia joko
maatilojen yhteydessä tai itsenäisinä yrityksinä ilman maatilakytkentää.
Biokaasua tilan ulkopuolelle myyvien yritysten investointeihin on tulossa
vuoden 2021 aikana myös korotettu investointituki 50 %, mikäli
komissio tuen hyväksyy.
Maatilojen omaan energiankäyttöön
perustuvan biokaasulaitoksen
kannattavuus edellyttää edullista,
toimivaa ja helppohoitoista tekniikkaa
sekä riittävän suurta tilan oman sähkö-
ja lämpöenergian käyttöä.
Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto
(CHP, Combined Heat and Power)
maatilan omaan käyttöön on kannattavaa
isommilla tiloilla, mutta verkkoon
myytävän sähkön tuottamisessa maatilakokoluokan
laitosten kannattavuus
on heikko. Parhaiten oma CHP-laitos soveltuu
robottilypsykarjatiloille, joilla on
tasainen sähkönkäyttö ympäri vuoden.
Näissä kohteissa kannattavuutta heikentää
CHP-laitoksen ylijäämälämpö, mikäli
sille ei ole järkevää käyttöä etenkin kesäaikana.
Sikalat ovat yleensä myös isoja
energian käyttäjiä, jolloin kannattavuus
saattaa löytyä ostoenergian ja osin
ostolannoitteiden korvaamisesta.
Biokaasun liikennekäytön lisääntyminen
antaa uusia vaihtoehtoja myös
maatilasektorin biokaasutuotannolle
uusien tukiehtojen myötä. Liikennekaasun
tuotanto edellyttää biokaasulaitoksen
lisäksi investointia myös kaasun
puhdistus- ja paineistustekniikkaan sekä
tankkausasemaan.
Isoin kysymysmerkki biokaasun
liikennekäytössä on kaasuajoneuvojen