25
päristöongelmia aineiden päätyessä maaperään. Tulipalot tiloilla ovat
harvoin tahallaan sytytettyjä, mutta niillä voi olla suuret vaikutukset
tuotantoon ja vaikka vakuutukset olisivat kunnossa tuotantohäiriö voi
olla pitkä. Ongelmajätettä, kuten purku- ja rakennusjätettä hylätään
muiden maille jopa kuorma-autolla, kun jätteen viemisestä kaatopaikalle
joutuu maksamaan. Tiloille on myös lähetetty tekaistuja
laskuja ja tekaistuilla ilmoituksilla myydään olemattomia
koneita.
Kuinka sitten varautua ja suojautua rikoksia
vastaan? Ovet kannattaa pitää lukittuna, tilalle
kannattaa hankkia kameravalvonta ja tarvittaessa
hälytysjärjestelmä, ympäristölle vaaralliset
aineet kannattaa säilyttää lukkojen
takana ja työkoneet ja laitteet halleissa.
Tiina Juselius Etelä-Suomen AVI:sta
kävi läpi eläintauteja. Helposti leviäviä
eläintauteja on määritelty laissa yli 20. Esim.
Suu- ja sorkkatauti saattaa tulla ulkomailta
helposti, jos ei varaudu. Afrikkalainen
sikarutto on tapetilla, sillä se leviää lähellä
meitä Venäjällä ja Virossa. Lintuinfluenssa leviää
Keski-Euroopassa, tapauksia on ollut muutamia
myös Suomessa. Ja uusimpana Covid-19, joka voi
tarttua minkkeihin.
Tilalle kohdistuvia
ulkoisia uhkia ovat
häiriöt ulkoisissa
palveluissa sekä
luonnonilmiöt.
Eläintaudeissa ennaltaehkäisty tärkein askel. Estetään taudin tulo
Suomeen. Toinen askel on varhainen havaitseminen. Kaikilla, jotka
epäilevät eläintautia on velvoite ilmoittaa siitä. Tarttuvan eläintaudin
tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa. Eläin ei välttämättä näytä
oireiden mukaiselta. Ruoan ja veden kulutus voi laskea, kuolleisuus
nousta ja eläimillä voi olla kuumetta, joka ei vastaa lääkitykseen. Jos
tilalla epäillään jotakin epänormaalia, ilmoitus eläinlääkärille tulee tehdä
heti. Kolmas askel on nopeat ja oikeat toimet taudin hävittämiseksi.
Näytteet tutkitaan Ruokavirastossa ja he ohjeistavat miten toimitaan.
Viranomainen vastaa toiminnasta ja kustannuksista ja tuottajalla
mahdollisuus saada korvausta ja kriisiapua. Seuraava askel on taudin
leviämisen estäminen. Taudin alkuperää selvitetään ja sitä, minne tauti
on voinut levitä. Tilan ympäristöön voidaan määrittää suojavyöhyke,
jonka sisällä olevat tilat tutkitaan. Myös eläinten kuljettaminen alueella
voidaan kieltää, sillä taudit voivat levitä ilmateitse.
Miten tiloilla voidaan sitten varautua? Ostettaessa eläimiä
kotimaasta riskit ovat pienempiä kuin ostettaessa ulkomailta. Jotta
tiedetään mistä eläin on tullut, tulee noudattaa merkkivaatimuksia.
Kuolleet eläimet tulee hävittää asianmukaisesti. Rehujen hankinta
turvallisista paikoista, rehuhygienia ja tuholaisten torjunta on tärkeää.
Oman ulkomaan matkan jälkeen on hyvä muistaa varoaika, vierailijoille
suojavarusteet, rakennusten kunnossapito ja siisteys sekä tautiepäilystä
ilmoittaminen ovat tärkeitä asioita varautumisessa.
Aalto-yliopiston tutkija Jussi Nikander kertoi alkutuotannon kyberturvallisuudesta.
Tietotekniikka tulee olemaan koko ajan tärkeämpää,
mutta uusi teknologia tuottaa myös enemmän mahdollisia uhkatilanteita.
Jussi kertoi esimerkin, jossa navetassa lypsyrobottia varten
olevan reititin otettiin haltuun ja siinä olevalla SIM kortilla soitettiin
puheluita maksullisiin numeroihin. Tilalle tuli tästä 4 numeroinen lasku.
Alkutuotannon kyberuhkista 20 % on toimialakohtaisia ja loput
yleisiä. Tiloille kohdistuu samanlaisia huijausyrityksiä kuin yksityishenkilöille
ja muille yrityksille. Tilan sisäisiä uhkia ovat laitteiden väärinkäyttäminen
ja niiden rikkoutuminen. Automaatiojärjestelmien käyttöikä
on pitkä, elektroniikan lyhyt. Tietokoneen käyttöikä on alle 10v. Onko
varmuutta, että uusi tietokone pystyy käyttämää automaatiojärjestelmän
ohjelmia? Nykyään tietokoneissa on Windows 10, jonka tuki
loppuu vuonna 2029. Jos hankit nyt automaatiojärjestelmän, niin mitä
toimittaja lupaa sen toimimisesta vuonna 2030? Järjestelmän pitää
olla tietoturvallinen nyt ja tulevaisuudessa.
Tilalle kohdistuvia ulkoisia uhkia ovat häiriöt ulkoisissa palveluissa
sekä luonnonilmiöt. Myös kyberhyökkäykset tiloille
ovat mahdollisia. Todennäköisin uhka on kuitenkin
laitteen hajoaminen. Herkkä tietotekniikka ei
välttämättä kestä esim. sähkökatkoja. Vioittuneet
laitteet voivat tuottaa väärää tietoa tai
mennä sellaiseen kuntoon, ettei niistä saada
tietoa ulos. Onko tilalla mietitty mitä käy,
jos tietokone hajoaa? Ovatko tilan asiakirjat
ja sopimukset digitaalisessa muodossa ja
minne ja missä muodossa ne on tallennettu?
Esim. verotusta varten tiedot pitää olla
tallessa useita vuosia.
Miten sitten päästä alkuun asian kanssa?
Kyberin taskutieto maatiloille esite on hyvä
ensiaskel, kun aletaan miettimään mikä kaikki on
tärkeää maatilan tieto- ja kyberturvassa. Ensimmäiseksi
kannattaa käydä läpi mitä kaikkea tietotekniikkaa
tilalla on, miten ne on kytketty toisiinsa ja miten ne ovat
yhteydessä verkkoon. Hyvä keino on piirtää maatilan tietoverkkokartta.
Tiloilla voi olla yllättävänkin paljon erilaisia laitteita, jotka ovat kiinni
tietoverkossa, on traktoria, ruokinta- ja lypsyrobottia, valvontakameroita,
kotikonetta, puhelimia… Digitaalinen toimintaympäristö on tärkeä
osa maataloutta ja asia, josta tulee huolehtia. Kaikki laitteet kannattaa
päivittää ja tiedot kannattaa varmuuskopioida järjestelmällisesti ainakin
2 eri paikkaan.
Luonnon ääri-ilmiöistä oli kertomassa Ari-Juhani Punkka ilmatieteen
laitokselta. Maailman talousfoorumin vuosittain tekemä riskiarvion
mukaan merkittävimmät riskit liittyvät säähän ja ilmastoon. Esim.
Suomessa sähkökatkoista 2/3 on sääperäisiä.
Luova tiedote on hyvä apu varautumiseen niin viranomaisille kuin
elinkeinoelämällekin. Tiedotteessa ilmoitetaan vaara-alue, vaara-aika
ja vaaran aiheuttava ilmiö. Tiedote vaarasta tulee 40 tuntia ennen
tapahtumaa, joten ennakointiaikaa varautumiselle on nykyään hyvin.
Varautumisen avuksi on myös monia muita tietolähteitä, kuten
tulvakeskus, sähkökatkokartat, tilannehuone, erilaiset säätutkat, kuten
meteo.fi ja salamoinnin seurantaan lightning maps. Näistä kannattaa
tutkia ja ottaa käyttöön itselle parhaiten sopivat.
Pia Vesterback säteilyturvakeskuksesta kävi läpi säteilyvaaratilanteita
ja niiden vaikutuksia tiloilla. Miten eri raaka-aineet ja elintarvikkeet
saastuvat, miten tiloilla voidaan varautua säteilyvaaratilanteeseen,
miten toimia päästöpilveä ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Tilalla pitää
etukäteen miettiä mitä suojelutoimia saatetaan tarvita ja ohjeisiin
tutustuminen etukäteen on tärkeää. Yllättävänä asiana itselle tuli se,
että elintarvikkeita ei tarvitse välttämättä tuhota. Esim. jodi häviää
parissa kuukaudessa tuotteista. Saastunut maito voidaan jalostaa
maitojauheeksi, jota voidaan säilyttää yli 2 kk, jonka jälkeen jodi on
haihtunut pois.
Koulutus on napakka kokonaisuus, jota voi laajentaa Maatilojen varautumisen
jatkokurssilla, joka on useampiosainen koulutus, joka kestää
vuoden. Kurssin aikana tilalle tehdään varautumissuunnitelma. ■
MIRKA NIEMELÄ, MTK-UUSIMAA
Seuraava Maatilojen varautumisen peruskurssi tullaan järjestämään vuonna 2022.
Ruotsinkielinen kurssi järjestetään 4.11.