LASTEN JA NUORTEN TAMPERE
Kuva: Laura Vanzo
Tampere – paras kaupunki kasvaa
TAMPERE-LEHTI 2020 • 3
YKSI Tampereen kaupungin keskeisistä
toiminnan painopisteistä on lasten
ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen.
Tampereella lapset, nuoret ja
lapsiperheet nähdään keskeisenä osana
kaupunkia. 90 prosenttia kaupungin
lapsista ja nuorista voi hyvin. Se ei
kuitenkaan riitä.
Tämän vuoden alussa kaupunki on
aloittanut Tampere Junior -kehitysohjelman.
Sen tavoitteena on kaventaa lasten
ja nuorten välisiä hyvinvointieroja.
Eroja tarkastellaan kolmella eri tasolla.
– Lähtökohtana on aina lapsi ja nuori,
joka kuuluu johonkin perheeseen ja
perhe asuu Tampereella jollakin asuinalueella.
Näillä kaikilla toiminnan tasoilla
haluamme vähentää lasten ja nuorten
eriarvioisuutta, kertoo kehitysohjelman
suunnittelujohtaja Leena Viitasaari.
Lapsi ja nuori, perhe ja toimintaympäristö
ovat kokonaisuus ja Tampere
Juniorissa halutaan myös tuoda esiin,
onko kaikilla asuinalueilla asuvilla lapsiperheillä
tasavertaiset mahdollisuudet
hyvinvointiin.
Millainen on tamperelainen
lapsiperhe?
Tampereella asuu 23 450 lapsiperhettä.
Leena Viitasaari kertoo, että kaupungilla
on paljon tietoa lapsista ja nuorista. Tiedetään,
kuinka moni käyttää perheneuvolan
palveluita tai kuinka moni tietystä
ikäluokasta kokee masentuneisuutta.
Tietoa ei kuitenkaan tähän asti ole koottu
kattavasti yhteen eikä aineistosta ole
analysoitu ilmiöitä, jotka lasten ja nuorten
hyvinvointiin vaikuttavat.
– Haluamme tietää, millainen on
tamperelainen lapsiperhe tänään.
Olemme nyt lähteneet tekemään ajankohtaisen
tiedon pohjalta analyysia siitä,
millaisia perheitä Tampereella on ja missä
kaupunginosissa lapsiperheet asuvat.
Sitä kautta lähdemme kehittämään
tulevaisuudessa kaupunkiympäristöä ja
palveluita, Viitasaari kertoo.
Analysoinnin perusteella voidaan
esimerkiksi tutkia, ovatko lapsiperheiden
palvelut oikeassa paikassa. Itse ohjelman
puitteissa tuotetaan tietoa, jota
kaupungissa toimivat eri tahot, järjestöt
ja yritykset voivat omassa toiminnassaan
hyödyntää.
Kaikille mahdollisuus voida
hyvin
Kesäkuussa tullaan toteuttamaan lapsiperheille
suunnattu kysely, jossa kysytään
koronavirustilanteen vaikutuksia
lapsiperheiden arkeen.
– Sitä kautta pyrimme luomaan käsitystä
lapsiperheiden muuttuneesta tilanteesta,
tuen tarpeesta ja siitä, miten
pystymme parantamaan lapsiperheiden
hyvinvointia.
Esiin on myös noussut vanhempien
tarve neutraalille
palvelulle, jossa
voi kertoa
ja kysyä
huolista
ilman,
että perhe on palveluiden piirissä.
Ohjelman tavoitteena on tehdä
eri toimijoiden työtä näkyväksi. Ihannetilanteessa
lapsiperheen on helppo
löytää tarvitsemansa palvelut ja saada
apua. Näin kaikilla lapsilla on oikeasti
mahdollisuus voida hyvin.
– Ei riitä, että lapset keskimäärin voivat
hyvin. Pitää muistaa se kymmenen
prosenttia, joka ei voi hyvin ja heidän
avukseen voidaan yhteistyössä järjestöjen
ja yritysten kanssa luoda lapsille
ja nuorille näkymää tulevaisuuteen,
Viitasaari muistuttaa.
KEPPIHEVOSPUISTO, vaikuttamistapahtuma
nuorille, lisää skeitti- ja skuuttiparkkeja,
leikkipuistoruokailu ja lisää
kesätyömahdollisuuksia. Tamperelaiset
ovat lähettäneet kymmenittäin erilaisia
ideoita Tampereen kaupungin osallistuvassa
budjetoinnissa. Ideoita on kerätty
mun.tampere.fi -sivustolla.
Tampereen kaupunki on tänä vuonna
myöntänyt 450 000 euroa osallistuvaan
budjetointiin eli osbuun. Se on menetelmä,
jossa kuntalaiset saavat ideoida, suunnitella
ja päättää äänestämällä yhteisten
verovarojen käytöstä. Tampereella osallistuvan
budjetoinnin teemana on lasten
ja nuorten hyvinvointi.
Osallistuvassa budjetoinnissa jokaisella
on mahdollisuus vaikuttaa omaan kotikaupunkiinsa
ja lähiympäristöönsä. Määräraha
suunnataan tasaisesti kaupungin
viidelle alueelle. Etelä, kaakko, keskusta,
koillinen ja länsi saavat jokainen 70 000
euroa alueelliseen toimintaan. Lisäksi koko
kaupunkia koskevia ideoita varten on
varattu 100 000 euroa.
Osallistuva budjetointi ottaa lapset ja
nuoret tasaveroisiksi vaikuttajiksi aikuisten
rinnalle.
– Kaikki tamperelaiset iästä riippumatta
ovat voineet kertoa ehdotuksiaan lasten
ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikki
voivat myös osallistua elo-syyskuussa
järjestettäviin työpajoihin, joissa ideoista
jalostetaan toteutuskelpoisia suunnitelmia,
kertoo Tampereen kaupungin strategia
ja kehittämisyksikön suunnittelija
Lilli Siikasmaa.
Suunnitelmista äänestetään marraskuussa.
Äänestämään pääsevät kaikki tänä
vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat
tamperelaiset. Kaupunki toteuttaa
eniten ääniä saaneet suunnitelmat. Ideointi
ja äänestys tapahtuvat verkossa osoitteessa
mun.tampere.fi. Sivustolla voi tutustua
tamperelaisten ehdottamiin ideoihin.
– Tampereen kaupungilla on parannettavaa
siinä, että asukkaat kokisivat aidosti,
että heidän osallistumisella on ollut
merkitystä ja että heidän mielipiteensä on
tullut kuulluksi. Osallistuva budjetointi vastaa
tähän haasteeseen, kertoo Siikasmaa.
Osallistuva budjetointi avaa kuntalaisten
silmiä näkemään kaupungin toiminnan
ja talouden uudesta näkökulmasta.
– Esimerkiksi huonokuntoisen koripallokorin
verkon vaihtaminen sisältää
muitakin huomioon otettavia kuluja kuin
pelkästään uuden verkon hankintahinta.
Näiden muiden kulujen näkyväksi tekeminen
lisää kuntalaisten ymmärrystä kunnan
taloudesta ja siitä, mihin heidän omia verovarojaan
käytetään, kertoo Siikasmaa.
Osallistuva budjetointi lisää kaupungin
ymmärrystä asukkaiden tarpeista. Kuntalaisten
ideat kertovat, minkälaiset asiat
ovat lähellä tamperelaisten sydäntä ja
miten he parantaisivat lasten ja nuorten
elämää. Lue lisää: mun.tampere.fi.
Kuvat: Laura Vanzo
Kuntalaiset ideoivat parempaa
kaupunkia lapsille ja nuorille
/