ELÄVÄ KAUPUNKI
Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi
TAMPERE-LEHTI 2020 • 13
EUROOPAN kulttuuripääkaupunkihaun
2026 ensimmäinen vaihe on loppusuoralla.
Hakukirjat on jätetty ja nyt odotetaan
kesäkuun loppupuolella järjestettävää
esittelytilaisuutta.
Toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista
vuonna 2026 tulee Suomesta. Se,
mikä tämä kaupunki tulee olemaan, valitaan
kaksiosaisessa kilpailussa. Mukana
ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna. Kaikki
hakijakaupungit ovat laatineet 60-sivuiset
hakukirjat ja ne on palautettu toukokuun
alussa opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka
toimittaa hakukirjat eteenpäin.
Kesäkuun lopulla järjestetään kansainvälisen
asiantuntijaraadin kuulemistilaisuus,
jossa esitellään omaa hakemusta
ja ideoita ja raati esittää kysymyksiä.
Tämän jälkeen kaupungit saavat
tietoon sen, mitkä pääsevät
jatkoon.
Tampere Euroopan
kulttuuripääkaupungiksi
2026 -hankkeen projektipäällikkö
Eija Oravuo
kertoo, että etukäteen ei
tiedetä, pääsevätkö kaikki
kolme jatkoon vai esimerkiksi
kaksi.
– Säännöissä ei ole mitään mainintaa,
että montako prosenttia pitäisi päästä
jatkoon. Raati arvioi hakemusta ja esittelyn
laatua ja miten hyvin kysymyksiin vastataan.
Esimerkiksi Saksassa vuodelle 2025
tuli kahdeksan hakemusta ja niistä viisi
pääsi jatkoon, Oravuo kertoo.
– Uskomme, että Tampere on jatkossa.
Olemme yhdessä tehneet parhaamme ja
uskomme ja toivomme, että saadaan se
120-sivuinen hakemus kirjoittaa.
Jatkoon päässeet kaupungit laativat
toisen, 120-sivuisen hakukirjan ja raati
vierailee ehdokaskaupungeissa. Keväällä
2021 tiedetään, mikä kaupunki valitaan
ja toiminta alkaa heti.
– Tämä on oikeasti seitsemän vuoden
projekti, joka kattaa vuodet 2021-2027.
Siinä pyritään kehittämään
tämän alueen
kulttuuria pitkällä tähtäimellä,
Oravuo kertoo.
– Ihmiset sanovat, että
teillä on jo Muumimuseo ja Vapriikki,
että kyllähän Tampere tittelin saa.
Se, että meillä on jo nämä, ei riitä vaan
pitää kehittää, mitä me voimme tulevaisuudessa
tehdä.
Kulttuuriunelmia ja
kylähyppelyä
Tampereen kulttuuripääkaupunkihakuun
on etsitty ideoita laajasti eri toimijoilta ja
kaupunkilaisilta. Tamperelaisilta ja pirkanmaalaisilta
on muun muassa kerätty
kulttuuriunelmia ja ideoita siitä, mitä
he haluaisivat, jos raha ei olisi ongelma.
Hakukirjaa rakennettiin näiden pohjalta.
– Tässä kuuluu tamperelaisten ääni,
Oravuo kertoo.
Itse hakukirja on vielä yleisölle salaisuus,
sillä sen ei haluta paljastuvan muille
hakijakaupungeille ennen aikojaan. Oravuo
kuitenkin paljastaa, että hakutekstissä
näkyvät muun muassa sauna ja kylähyppely.
– Meillä on Tampereen sisällä jo
omaleimaista kaupunginosakulttuuria.
Ja Tampereen oma roso, meidän historiamme
ja alueen teollinen menneisyys ja
miten se näkyy edelleen kaupunkikuvassa.
– Toivomme, että hakemus on riittävän
vahva ja omaleimainen, että pääsemme
jatkoon.
Tampere on hakenut kulttuuripääkaupungiksi
aiemminkin. Tuolloin Tampere ja
Mänttä-Vilppula hakivat molemmat erikseen.
Nyt voimat on yhdistetty yhden hakemuksen
taakse.
– On hienoa, että Pirkanmaalla on 20
hakijakuntaa mukana. Hakemus pitää kuitenkin
tehdä yhden kaupungin nimissä ja
siksi tämä on Tampereen kulttuuripääkaupunkihaku.
Positiivisia talousvaikutuksia
Kulttuuripääkaupunkihaussa kulttuuri
nähdään hyvin laajana käsitteenä. Se ei
ole pelkästään taidetta vaan myös luontoa,
liikuntaa ja ruokaa. Tampereella haku
nähdään myös vahvana elinvoima- ja
kilpailukykyhankkeena.
– Onnistuneella kulttuuripääkaupunkihaulla
on positiivisia talousvaikutuksia,
Oravuo kertoo.
Projekti tuo myös lisää rahaa niin Tampereelle
kuin muillekin mukana oleville
kunnille ja siten niiden kulttuuri- ja muille
toimijoille. Perinteisesti valtio on laittanut
toteutukseen saman verran rahaa kuin
hakijakaupunki. Tukemassa voi olla myös
esimerkiksi yrityksiä. Tällöin on rahaa toteuttaa
sitä, mitä halutaan.
Tarjonta houkuttelee myös kävijöitä.
Esimerkiksi Tanskassa on laskettu, että
Aarhusin kulttuuripääkaupunkius kasvatti
yksityisen sektorin liikevaihtoa 159 miljoonalla
eurolla lisääntyneen turismin vuoksi.
Kulttuuripääkaupunkihaussa
kulttuuri nähdään
laajana käsitteenä.
20 kunnan voimin
Kuva: Laura Vanzo
TAMPERE.FINLAND-SOVELLUKSEEN
on tullut uusia toimintoja. Tänä
keväänä sovellukseen on avattu vaikuta
osio, jonka tarkoitus on erityisesti palvella
tamperelaisia.
Projektipäällikkö Anni Joela kertoo,
että osa ominaisuuksista on kaupunkilaisille
jo tuttuja Tampereen kaupungin
verkkosivuilta. Yksi on tällainen palautelomake.
– Palautelomake on vastaava kuin nettisivuilta
löytyvä. Lomakkeella voi jättää
mielipiteitä, kysymyksiä, ehdotuksia, risuja
ja ruusuja. Palautteet ohjataan oikeaan
yksikköön ja jos palautteenantaja
on jättänyt yhteystietonsa, saa hän sitten
myös vastauksen, Joela kertoo.
Toinen vaikuta-osion ominaisuus on
vikailmoitus. Niitä on tähän asti voinut jättää
nettisivuilla, mutta sovelluksen kautta
se on entistä helpompaa. Jos kaupungilla
liikkuessaan huomaa vaikka rikkoutuneen
puistonpenkin tai sammuneen katulampun,
siitä voi ottaa kuvan ja lähettää sen
sovelluksen kautta eteenpäin. Jos lupa on
annettu, sovellus paikantaa palautteen
jättöpaikan, jolloin osoitetta ei tarvitse
itse tietää.
– Helppoa myös kunnossapitäjille, kun
korjausta tai tarkastusta vaativien kohteiden
täsmällinen sijainti on tiedossa,
Joela sanoo.
Jatkossa sovelluksen kautta voi myös
selata tapahtumatarjontaa entistä laajemmin
ja lukea Tampereen kaupungin tiedotteita.
Asukkaiden mielipiteitä voidaan
nyt kerätä sovelluksessa toteutettavien
kyselyjen avulla.
Tärkeistä asioista voidaan lähettää
sovelluksen käyttäjälle myös push-ilmoituksia,
jolloin viesti välittyy suoraan
kännykän näytölle.
Tampere.Finland-sovellukseen
uusia toimintoja