ELÄVÄ KAUPUNKI
Pyörällä Kauppiin
KAUPIN alueen liikkumisen ratkaisuja
etsitään parhaillaan 6Aika Vähähiilinen
liikkuminen liikennehubeissa – hankkeessa,
jossa ovat mukana Tampereen lisäksi
kansallisesti myös Espoo, Turku ja Oulu.
Projektipäällikkö Jukka Reunavuori Business
Tampereesta kertoo, että hankkeen
kautta saadaan tietoa henkilöautolla liikkumisen
tarvetta vähentävistä palveluista.
Kaupin alueella liikkuu normaalitilanteessa
päivittäin noin 20 000 ihmistä.
Alueen jatkuva kasvu ja muutos tuovat
lisää haasteita liikkumiseen.
– Yksi haaste on tuoda oman auton
rinnalle muita kulkemismuotoja entistä
luontevammiksi vaihtoehdoiksi, Reunavuori
kertoo.
Pohjatietoa alueella liikkumisesta ja
liikkumistarpeista on saatu Kaupin kampuksen
asiakastutkimuksesta. Nyt uuden
hankkeen puitteissa on tehty muun muassa
pyöräpysäköinti- ja pyöräilyn palveluverkkosuunnitelma.
Reunavuori kertoo,
että suunnitelmasta on saatu hyvinkin
selkeät suuntaviivat siihen, mitä alueella
on mahdollisuus tehdä pyöräpysäköinnin
ja pyöräilypalvelujen kehittämiseksi.
– On aika paljon kiinni alueen toimijoista,
kuinka paljon he voivat panostaa,
Reunavuori sanoo.
Yksi asia on kuitenkin selvä.
– Tuli ilmi, että liikaa pyöräpysäkkejä
ei alueella voi olla ja ne eivät voi olla liian
korkeatasoisia. On iso merkitys, missä pyöräparkit
ovat ja minkä tasoisia ne ovat,
Reunavuori sanoo.
Kokeiluja Taysin kanssa
Kaupissa toteutetaan myös niin sanottuja
14 • TAMPERE-LEHTI 2020
nopeita kokeiluja yritysten kanssa. Yksi tällainen
väliaikainen kokeilu on ollut Taysin
henkilökuntapysäköinnin muuttaminen
kuukausisopimuksesta varauspohjaiseksi,
esimerkiksi yhden työvuoron mittaiseksi.
Tällä on pyritty muun muassa pysäköintipaikkojen
käytön tehostamiseen ja muiden
liikkumismuotojen lisäämiseen.
Asiakkuusvastaava Jari Ikonen kertoo,
että yksi ongelma Taysiin tulevilla on löytäminen
perille omaan kohteeseen. Taysin
verkkosivuille on jo kehitetty interaktiivinen
kartta, jossa rakennuksia klikkaamalla
saa tietoa, mitkä toiminnot kyseisessä rakennuksessa
sijaitsevat. Toisaalta alueen
pysäköintipaikkojen määrä on rajallinen
ja ihmiset haluttaisiin ohjata käyttämään
muita liikennemuotoja. Tähän on haettu
nyt kokeiluratkaisu.
– Ideana on, että kun saa kutsun Taysiin,
kirjeessä on QR-koodi, joka tekisi reitityksen
julkisilla oikean talon ovelle. Tämä
on vähän niin kuin Repa Reittihaku, mutta
viritetty sairaalatarpeeseen, Ikonen kertoo.
Toisaalta haasteena on myös matka,
joka pitää kulkea ennen ja jälkeen vaikkapa
Nysseen tai tulevaisuudessa ratikkaan
nousemista. Jos joukkoliikennepysäkiltä
on matkaa vielä vaikkapa puoli kilometriä,
pitää kulkemiseen olla liikennehubiajattelussa
vaihtoehtoja.
– Kävelenkö, otanko sähköpotkulaudan
vai alueen sisäisen pyörän tai kaupunkipyörän,
Jukka Reunavuori kertoo vaihtoehtoesimerkkejä.
Hankkeessa on työn alla myös kimppakyytipilotti,
joka on tarkoitus käynnistää
syksyllä.
Pyöräilyn olosuhteita
kaupungissa parannetaan,
jotta saadaan vaihtoehtoja
henkilöautolla
liikkumiselle.
Puiden määrän ei
haluta vähenevän
TAMPEREEN kaupunki valmistelee
parhaillaan kaupunkipuulinjausta. Kaupunkipuulinjaus
on tahtotila ja asiakirja,
jolla Tampereen kaupunki määrittelee ja
julkistaa kaupunkipuita koskevat periaatteensa
ja toimintatapansa. Tavoitteena on
varmistaa, että arvokkaat kaupunkipuut
säilyvät, ja ettei puiden määrä kaupunkialueella
vähene.
Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki
kaupunkiympäristön suunnittelusta
kertoo, että puut ovat olennainen
osa ympäristöä ja kulttuurihistoriaa. Ne
myös tukevat Tampereen kaupungin tavoitetta
olla hiilineutraali vuoteen 2030
mennessä.
– Hyvä viherrakenne ja hiilinielujen
vahvistaminen mainitaan keinoiksi ilmastotavoitteissa.
Kaupunkipuiden elinolosuhteet ovat
vaarassa heikentyä täydennysrakentamisen,
kaivuutöiden ja ilmastonmuutoksen
aiheuttaman tuholaisriskin takia.
– Meidän pitäisi turvata puiden hyvinvointi
ja kaupunkivihreän määrä, koska
puilla on merkittäviä hyötyjä. Puut ovat
lähes lainsuojattomia ja ne jäävät monesti
muun toiminnan jalkoihin. Linjauksella
halutaan ilmaista, miten suhtaudutaan
kaupunkipuihin, Lehtimäki sanoo.
Tavoitteena on, että kaikki kaupunkilaiset
ymmärtäisivät puiden merkityksen
ja toimisivat sen mukaan.
– Meillä on tärkeitä puuyksilöitä, mahtipuita,
joilla on suuri merkitys kaupunkikuvassakin.
Kun ratikkahankkeen yhteydessä
jouduttiin poistamaan vanhat puurivit
Hämeenkadulta, Sammonkadulta ja Teiskontieltä,
puiden merkitys valaistui kuntalaisille.
Monet tekivät syvääkin surutyötä,
Lehtimäki sanoo.
Kaupunkipuihin kuuluvat kadun varrella
olevien puiden lisäksi myös puistoissa ja
kiinteistöjen pihoilla olevat puut. Iso osa
kaupunkipuista sijaitsee juuri kiinteistöjen
pihoilla.
– Haluamme nostaa puiden merkitystä
kiinteistönomistajien silmissä.
Linjaukseen liittyy myös uusien, Tampereelle
soveltuvien puusukujen ja -lajien
etsiminen. Tällä hetkellä on valmisteilla
tutkimushanke, jossa lajeja tultaisiin kokeilemaan
eri puolilla kaupunki sijaitsevilla
viheralueilla ja kaduilla. Uusien lajien
etsiminen on tärkeää ilmastomuutoksen
seurauksena lisääntyvän tauti- ja tuholaisriskin
vuoksi.
Numeerisia tavoitteita ei vielä ole määritelty.
Selvää kuitenkin on, että jos puita
joudutaan jostain kaatamaan, niitä pitää
istuttaa toisaalle. Lisäksi kaupungissa on
sellaisia puuyksilöitä, joista halutaan ehdottomasti
pitää kiinni.
– On puita, joihin ei missään nimessä
kosketa. Esimerkiksi kaikessa ratikkasuunnittelussa
lähdettiin siitä, että Hatanpään
valtatien alkupäässä olevaa isoa tammea
ei missään nimessä kaadeta.
Kaupunkipuulinjaus valmistunee kesän
2020 aikana.
Hatanpään valtatien
alkupäässä oleva iso
tammi on tärkeä osa
Tampereen
kaupunkikuvaa.
Kuva: Laura Vanzo
Kuva: Jyrki Lehtimäki