IHMISTEN ASIALLA
Etäopetuksessa harjoiteltiin
tarpeellisia työelämätaitoja
TAMPEREEN ja koko Suomen koulut
siirtyivät etäopetukseen maaliskuun puolivälissä.
Takaisin lähiopetukseen siirryttiin
esi- ja perusopetuksessa 14.5. Kahden
kuukauden aikainen etätyöskentely sujui
hyvin ja siitä saatiin hyviä käytäntöjä tulevaisuuteen.
– Jos ajatellaan, kuinka yllättäen se tuli,
että järjestelmä on vaihdettu liki yhdessä
yössä, niin hämmästyttävän hyvin on
mennyt, sanoo kasvatus- ja opetusjohtaja
Kristiina Järvelä.
Tampere oli muuta Suomea noin viikonlopun
verran edellä etäopetukseen
siirtymisessä. Valmistautumisaika oli silti
lyhyt, mutta koulut selvisivät siitä hyvin.
– Jos koronasta jotain hyvää on ollut,
niin erityinen yhteisöllisyys ja oppilaista
huolehtiminen, Järvelä kiittelee.
ETELÄ-HERVANNAN koulun kuudensien
luokkien opettajat hoitivat etäopetuksen
yhteisvoimin. Kun etäopetukseen lähdettiin,
luotiin yhteisiä pelisääntöjä. Opettaja
Jyrki Inkeroisella oli jonkin verran
kokemusta etäopetuksesta jo ennestään
ja hän tiesi sen perusteella, että etäopetus
on opettajalle jonkin verran työläämpää.
Etelä-Hervannan koulussa on kolme kuudetta
luokkaa ja näiden opetus hoidettiinkin
etäopetuksessa yhteisvastuulla.
– Loimme kaikille luokille Teamsiin
kotipesän, jonka kautta jaetaan tehtävät
ja hoidetaan palautus. Päätimme heti
alkuun, että olemme kaikki opettajat
kaikkien kuudesluokkalaisten opettajia,
Inkeroinen kertoo.
Opettajat pitivät viikoittain yhteisiä
suunnittelupalavereita, joissa jaetaan tehtävät
kaikkien kolmen kesken. Säästynyt
aika voitiin käyttää oppilaiden tukemiseen.
– Tärkeintä on oppilaiden kohtaaminen
ja ainoa keino on, että ei tehdä kaikki
samaa hommaa, Inkeroinen sanoo.
Inkeroinen muistuttaa, että jokaisella
opettajalla on omat vahvuutensa ja mielenkiinnon
kohteensa.
– Uskon, että se kun saa tehdä itselle
mielekkäimpiä hommia, näkyy myös
oppilaille.
Inkeroisen mielestä etäopetus sujui paremmin
kuin hän osasi olettaa. Ensimmäinen
viikko meni siihen, että kaikki saivat
yhteydet toimimaan ja tarvittaessa hakivat
laitteita koululta.
10 • TAMPERE-LEHTI 2020
– Oppilaat olivat läsnä, kun tunnit alkoivat,
ei ollut juuri myöhästelyä.
Etäopetuksessa myös vahvuusalueet
ovat vaihtuneet. Osa oppilaista osoitti
positiivisempaa otetta etänä kuin luokkahuoneessa.
– Moni kokee saavansa työrauhan, kun
ei ole kaveri vieressä, Inkeroinen kertoo.
Toisaalta oppilaat kaipasivat sosiaalisia
kontakteja. Esimerkiksi etäyhteyksillä toteutettaviin
ryhmätöihin on moni lähtenyt
innokkaasti mukaan.
Inkeroisen mukaan on myös yksittäisiä
oppilaita, joille etäopetus on aiheuttanut
haasteita. Kadoksiin ei kuitenkaan ketään
jäänyt.
– Minulla pisin aika, jona en tavoittanut
oppilasta, oli neljä tuntia.
Etäopetus oli osittain harjoittelua niin
oppilaille kuin opettajille. Kun oppilaita ei
nähdä fyysisesti luokassa, voi opettajan
olla hankalampi havaita tuen tarvetta.
– On oppilaita, jotka eivät ymmärrä
pyytää apua tai tiedä, miten apua pyytää.
Niihin puututaan takautuvasti, kun tehtäviä
palautetaan ja huomataan, että oppilas
ei ole
ymmärtänyt
jotain.
Inkeroinen uskoo, että etäopetuksesta
jää jotain tulevaisuuteenkin.
– Pitäisin hyödyllisenä, että olisi vaikka
Teams-kanava opetuksen tukena jatkossakin.
Aina on jonkin verran poissaoloja,
niin tämä mahdollistaisi sen, että pystyisi
pysymään vauhdissa ehkä paremmin
kuin sillä, että kerrotaan, mitä koulussa
on tehty.
Yhteistä
opetusta
95-prosenttisesti hyvin
Alkuun etäopetuksessa oli haasteita. Peruskoulujärjestelmä
on luotu lähiopetukseen.
Osa opettajista antoi alkuun liikaakin
tehtäviä. Järvelä on saanut yksittäisiä palautteita
siitä, mitä pitää kehittää ja mikä
ei toimi. Epäkohtia on myös korjattu.
– Mutta 95-prosenttisesti on sujunut
tosi hyvin.
Tampereella luotiin ohjeita, jotta opetus
olisi etänäkin kaikille tasavertaista.
Määriteltiin vähimmäistasot, jotka pitää
täyttää ja annettiin suosituksia opetuksen
rakenteista.
– Ne antoivat hyvän rakenteen ja turvallisuudentunteen.
Opettajien ja oppilaiden digiosaamisessa
on eroja. Opetus tapahtui Teams-sovelluksessa,
jonka käyttäminen ei vaadi
erityisen syvällistä digiosaamista. Teamsiin
luotiin luokkahuoneet, joissa opetus
tapahtuu.
Toisaalta etätyöskentelyssä näkyi myös
sukupolvien välinen ero.
– Oppilashuollosta on tullut palautetta,
että yläkouluikäisistä osa pitää etätapaamista
parempana kuin kasvokkain tapahtuvaa,
Järvelä kertoo.
Nuorille digiympäristö on tuttu. Suurin
haaste oli se, miten pienimmille oppilaille
luodaan virtuaalisessa ympäristössä luokkahuone
ja yhteisöllisyys.
– Ei riitä, että on oppiaine ja sen tehtävät
ja opettaja pitää frontaaliopetusta
videolla. Haaste on ollut yhteisöllisyys ja
sen rakenteet.
Toivottavaa olisi, että jokaisesta nähtäisiin
edes kasvot. Koska kaikki siirtyivät
yhtä aikaa etäopetukseen, ei kaista riitä siihen,
että jokainen olisi yhtä aikaa videolla.
– Moni kuulostaa pelkkänä puheena
tylymmältä kuin jos olisi myös ilme mukana,
Järvelä huomauttaa.
Oppeja tulevaan
Järvelä uskoo, että etätyöskentelystä jää
myös käytäntöjä tulevaisuuteen.
– Aina tulee oppilaita, jotka joutuvat
syystä tai toisesta olemaan pidempään
pois koulusta. Vaikka olisi sairaalajaksolla,
niin omaan luokkaan saa yhteyden.
Oppilaat oppivat tällä hetkellä myös
paljon sellaisia taitoja, joita tarvitaan nimenomaan
työelämässä.
– Tämä on sellainen pääoma, jos jotakin
näiltä viikoilta jää muuten puuttumaan,
Järvelä sanoo.
Etelä-Hervannan koulun
opettaja Jyrki Inkeroisella
oli jo hieman kokemusta
etäopetuksesta.