TULKKIEN KOULUTUS on kallista ja hidasta,
sillä koulutukset tapahtuvat pienissä kieliryhmissä,
ja kieliä, kulttuurieroja sekä yksityiskohtia
on paljon.
– Oikeustulkin työ on hyvin laaja-alaista
ja vastuullista, sillä tulkki toimii monen eri
ammattikunnan edustajien välittäjänä erilaisissa
toimintaympäristöissä, projektipäällikkö
Anneli Sorkio Tampereen yliopiston viestintätieteiden
tiedekunnasta kertoo.
Sorkio koordinoi työryhmää, joka on suunnitellut
oikeustulkkauksen korkeakoulutasoista
erikoistumiskoulutusta. Suunnitellun koulutuksen
suorittaminen antaisi tulkeille mahdollisuuden
hakeutua suoraan Opetushallituksen
ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin ilman
erillistä näyttötutkintoa.
– Suomi sitoutui EU:n jäsenenä oikeustulkkausdirektiiviin,
joka velvoittaa jäsenmaita
järjestämään oikeustulkkien koulutuksen
ja huolehtimaan pätevien oikeustulkkien
saatavuudesta sekä tulkkauksen laadusta.
Korkeakouluilla on yhteinen huoli, sillä näin
perusteellista oikeustulkin koulutusta ei maassamme
ole ollut, Sorkio kertoo.
Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen
suunnittelussa ovat olleet mukana lähes kaikki
kääntämistä ja tulkkausta opettavat korkeakoulutahot
Suomessa: Tampereen, Turun,
Vaasan ja Helsingin yliopistot sekä Humanistinen
ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu,
jotka kouluttavat viittomakielen
tulkkeja. Hankkeen työelämäkumppaneina
ovat toimineet tulkkien työnantajat, tulkkien
ja kääntäjien järjestöt sekä palveluja käyttävät
viranomaiset eri puolilta Suomea.
Koulutuksen suunnitteluhanketta on rahoittanut
Euroopan sosiaalirahasto. Työryhmä jätti
kesäkuussa rahoitushakemuksen opetus- ja
kulttuuriministeriöön pilottikoulutuksen toteutusta
varten.
MIKÄLI RAHOITUS JÄRJESTYY, oikeustulkkauksen
erikoistumiskoulutuksen
pilottihanke käynnistyy vuonna 2018. Noin
1,5 vuotta kestävään koulutukseen otetaan
25 opiskelijaa, ja ensisijaisina kielinä ovat
arabia, somalia, ruotsi ja venäjä sekä suomalainen
viittomakieli. Jos koulutukseen
tulee riittävästi hakijoita, toissijaisia kieliä
ovat englanti, viro ja ranska. Opetusta tulee
vetämään Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja
lähiopetus järjestetään Helsingissä.
Koulutukseen hakeutuvilta edellytetään
korkeakoulututkintoa ja käytännön kokemusta
tulkkina toimimisesta. Ilman tutkintoakin voi
hakea, jos on hankkinut tarvittavat tiedot ja
taidot muulla tavoin.
Pilottikoulutus antaisi kaivatun piristysruiskeen
oikeustulkkauksen ongelmiin, sillä tulkkien
koulutus on hidasta. Yliopistossa vierähtää
helposti kuusi vuotta, jonka päälle tulevat vuodet
työkokemusta keräten.
SKTL:n toiminnanjohtajan Kristiina Antinjuntin
mukaan tulkin osaamisen pohja hankitaan
koulutuksesta, mutta ammattitaidon
kypsyminen on oma prosessinsa.
– Kuten muissakin asiantuntija-ammateissa,
tulkki oppii koko ammattiuransa ajan ja hänen
ammattitaitonsa on parhaimmillaan lähellä
eläkeikää.
Tulkkien koulutus on hidasta ja kallista