ADVOK A AT T I / 4-2 017 17 ajassa
HÄLSNINGAR FRÅN NORDISKA LÄNDERNA
TEXT JOHANNA HAVERI NO R D I S K V INK E L
Hördur Felix Hardarson
TYÖLLISTYMISEN
KANNUSTINLOUKUT POIS
ULOSOTOSTA
OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄ ehdottaa ulosottolainsäädäntöön
uudistuksia, joilla voitaisiin kannustaa työttömiä
ulosottovelallisia ottamaan työtä vastaan. Näin halutaan
purkaa työllistymisen kannustinloukkuja.
Työryhmä ehdottaa, että vähintään 258 päivältä työttömyysetuutta
saaneet ulosottovelalliset saisivat halutessaan
lykkäystä palkan ulosmittaukseen, jos heidän nettotulonsa
jäävät alhaisiksi, eli he ovat niin sanotun tulorajaulosmittauksen
piirissä. Ehdotettu 258 päivää vastaa vuoden työttömyysjaksoa.
Tällä hetkellä tulorajaulosmittauksen piirissä ovat velalliset,
joiden nettotulo on kuukaudessa enintään 1 344,60
euroa, johon lisätään kunkin velallisen elatuksen varassa
olevan henkilön osalta 482,40 euroa. Lykkäyksen enimmäiskestoa
ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä neljästä
kuukaudesta enintään kuuteen kuukauteen.
Rajauksen taustalla on työryhmän havainto siitä, että
sosiaaliturvan vähenemisen ja ulosoton yhteisvaikutus heikentää
kannustimia erityisesti sellaisilla henkilöillä, joiden
tulot ovat työllistymisen jälkeen pienehköt.
Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi kieltäytyä lykkäyksen
myöntämisestä ainoastaan, jos velalliselle on jo
aiemmin myönnetty lykkäys ja velan maksu vaarantuisi
uuden lykkäyksen takia olennaisesti. Nykyisen lain mukaan
ulosottomiehellä on paljon harkintavaltaa, myöntääkö hän
lykkäyksen.
Työryhmän esitys vaikuttaisi myönteisesti velallisten
asemaan, koska ulosoton lykkäys toisi tuntuvan kannustimen
ottaa työtä vastaan. Kaikkiaan ehdotuksen odotetaan
auttavan vuosittain vajaata tuhatta henkilöä työllistymään.
Myös julkinen talous hyötyisi työllistymisistä.
SYYSKUUSSA OHJEISTUSTA
RAHANPESULAIN VELVOITTEISTA
UUSI RAHANPESULAKI tuli voimaan 3.7.2017. Jokainen asianajaja
on uuden lain mukaan velvollinen laatimaan vuoden
2017 loppuun mennessä oman riskiarvionsa ja siihen perustuvan
kirjallisen ohjeensa asiakkaan tuntemisesta sekä
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Riskiarvio
ja ohjeistus voidaan laatia myös toimistokohtaisesti,
jos siinä on huomioitu toimiston kaikkien asianajajien
toimeksiantojen luonne ja jos jokainen asianajaja todella
tutustuu riskiar-vioon ja ohjeeseen.
Velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä hallinnollisia
seuraamuksia, jotka ovat huomattavan ankaria ja tulevat
julkisiksi.
Liitto julkaisee syyskuussa asianajajien avuksi ohjeen, jossa
kerrotaan niistä rahanpesulain keskeisistä velvollisuuksista,
joita sovelletaan asianajajien toiminnassa. Tämän ohjeen
lisäksi liitto laatii riskiarviomalleja erilaisille toimeksiantotyypeille
riskiarvion laatimisen tueksi.
Liitto järjestää aiheeseen liittyvää käytännönläheistä
koulutusta elokuusta alkaen.
Lue lisää www.asianajajaliitto/koulutuskalenteri
Isländskt eftersnack
om finanskrisen
Vid millennieskiftet expanderade de privatiserade isländska
affärsbankerna i snabb takt till den internationella marknaden
och växte kraftigt. Före den internationella finanskrisen var de
största bankernas sammanlagda tillgångar över tio gånger större
än den isländska bruttonationalprodukten.
Då den globala finanskrisen bröt ut hösten 2008, lät Island, i motsats
till övriga västländer, de jättelika bankerna gå i konkurs, i stället för
att rädda dem. Därtill åtalade den isländska staten de största bankernas
direktörer, som den ansåg vara medskyldiga till uppkomsten av
den finanskris som drabbade hela landet. Många ekonomiexperter
har i efterhand berömt Islands sätt att hantera finanskrisen och det
att landet har återhämtat sig så snabbt.
DE ÅTALADES PRIVATA SAMTAL
SOM UNDERSÖKNINGSMATERIAL
Rättsprocesserna mot direktörerna för de isländska banker som
stod i centrum för finanskrisen har gett upphov till klagomål till
Europeiska människorättsdomstolen, och domstolen har begärt
utredningar av den isländska staten. Processen pågår fortfarande.
Kaupthing Banks före detta verkställande direktör Hreidar Mar
Sigurdsons advokat Hördur Felix Hardarson säger att undersöknings-
och rättegångsprocesserna som omfattade bankdirektörerna hade
drag av häxjakt.
– Efteråt har det kommit fram att domarna i det närmaste automatiskt
gav brottsutredarna tillstånd att avlyssna bankdirektörernas
samtal. Förutom övriga privata samtal avlyssnade utredarna och
åklagarna även diskussioner mellan de åtalade och deras advokater,
även om dessa samtal inte användes som egentliga bevis. Telefonavlyssningen
bröt framför allt mot rätten till sekretess mellan den
åtalade och dennas advokat, vilket Islands straffrätt också erkänner,
och även mot de åtalades rätt att tiga om det ärende som undersökningen
gäller, berättar Hardarson.
Ingimar Ingason, generalsekreterare i Islands advokatsamfund,
berättar att advokatsamfundet deltog i arbetet för att säkerställa
att motsvarande inte ska kunna ske i framtiden. Den nationella
lagstiftningen och rättsprocesserna har ändrats till följd av bankrättegångarna.