28.10.2017 Kirkonseutu 18/2017 9
Ari Pelkonen aloitti tehtävässään lokakuun alussa.
Kuhmoinen-Padasjoelle
vihdoin kappalainen
Juhana SädeAri Pelkonen on
Kuhmoinen-Padasjoki
kappeliseurakunnan
historian
ensimmäinen
vaalilla valittu kappalainen.
Vaikka Hollolan pohjoisin
kappeliseurakunta käynnisti toimintansa
jo tammikuussa, uuden
kappalaisen viran perustaminen
hakuineen ja lausuntoineen on
ollut niin hidas prosessi, että Pelkonen
pääsi aloittamaan virassaan
vasta lokakuun alussa.
Pelkonen on nähnyt kappeliseurakunnan
elämää vasta vähän
aikaa, mutta toimintaympäristö
ei ole hänelle täysin tuntematon.
- Vanhempieni ja siskoni
perheen mökki on Kuhmoisten
Ruolahdella”, hän kertoo ja lisää
lähteneensä opiskelemaan teologiaa
Nakkilan kirkon vaiheilta
1983.
- Samana syksynä aloittivat
opinnot myös Padasjoen entiset
kirkkoherrat Tapio Mattila ja
Heikki Pelkonen. Jälkimmäinen
on Ari Pelkosen serkku.
Eri seurakunnissa pitkälle
toistakymmentä vuotta kirkkoherrana
toiminut Pelkonen
kertoo hakeneensa kappeliseurakuntaan,
koska kappalaisen
työssä hallinnollinen osuus jää
pienemmäksi kuin kirkkoherran
tehtävässä, jossa papin tehtäviin
jää kovin vähän aikaa.
Teologisesti Pelkonen on
perinteisen Raamatun tulkinnan
kannalla:
- Kirkon nykytilannetta
tarkastellessa pidän tärkeänä,
että kirkko pitäytyy Raamatusta
nousevaan perustehtäväänsä
sekä tulkitsee Raamattua siitä
lähtökohdasta, minkä vuoksi se
on aikanaan syntynyt. Raamatun
tulkinnassa eksytään, jos tulkinnan
lähtökohdaksi asetetaan
esimerkiksi inhimillinen rakkaus,
ihmisoikeudet tai yksilönvapaus.
Monesta kokemusta
Muun muassa sukututkimusta
harrastava kappalainen on ehtinyt
asua ja työskennellä elämänsä
aikana monessa paikassa.
- Vanhempani ovat Karjalan
Kannakselta rajan takaa, ja olen
syntynyt Ruovedellä Hämeessä.
Lapsuuteni vietin Pohjois-
Karjalassa, nuoruusvuodet
Satakunnassa. Seurakuntatyössä
olen ollut pääasiassa Kuopion ja
Mikkelin hiippakunnissa.
Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakuntaan
Pelkonen siirtyi
Hankasalmen seurakunnan
kirkkoherran sijaisuudesta.
Välillä arkistoalan yrittäjänäkin
toiminut kappalainen
kertoo myös opiskelleensa vuosien
varrella monialaisesti, mm.
datanomin, asiakirjahallinnon
ja arkistotoimen sekä yrittäjän
tutkinnot.
Pelkonen on nykyisin Hollolan
seurakunnan jäsen, sillä hän
kertoo perheensä muuttaneen
Joroisista Hollolaan sopivasti
juuri ennen koulujen alkua.
Kaksiosaisen kappelin
haasteet
Kuhmoinen-Padasjoki ei ole
kappeliseurakuntana kaikkein
yksinkertaisin, ja se tuo mukanaan
omat erityishaasteensa.
- Kappeliseurakunnan kahden
yhteisön, Kuhmoisten ja Padasjoen,
henkisen, hengellisen ja
toiminnallisenkin yhteenkuuluvuuden
aikaansaaminen on
todennäköisesti hyvin pitkään
kestävä prosessi, varsinkin tunnetasolla,
koska seurakunnilla on
hyvin pitkä oma itsenäinen historiansa,
Pelkonen uskoo, mutta
toteaa samalla, ettei kahden
yhteisön tarvitse toisaalta aivan
kaikissa asioissa olla täsmälleen
samanlaisia, vaikka yhteisiäkin
käytäntöjä tarvitaan.
Pelkonen luettelee useita
haastavaan alkutaipaleeseen
vaikuttavia syitä: viranhaltijoiden
vaihtuvuus ja sijaisuudet,
taajamien etäisyys toisistaan,
joidenkin luottamushenkilöiden
ja työntekijöiden kokemus, että
heitä ei liitosprosessin aikana
juurikaan kuultu, seurakuntayhteisöjen
tietty erilaisuus ja sekin,
että molemmat yhteisöt ovat
kuntatasolla erillisiä pitäjiä.
- Perustoiminnot on kuitenkin
koko ajan hoidettu hyvin
murrosvaiheenkin aikana.
Yhteistyöllä eteenpäin
Yhteistyötä viranhaltijoiden,
luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten
kanssa painottava
kappalainen kertoo, että vastikään
eräs seurakuntalainen oli
puhunut hänelle vielä kahdesta
seurakunnasta.
- Se voi kertoa siitä, että kaikille
ei kappeliseurakunta-malli
ole välttämättä avautunut. Yhtä
tärkeää kuin että kappeliseurakunnan
työntekijät näkyvät
molemmissa pitäjissä, on se, että
mm. kantaseurakunnan kirkkoherra
vierailee välillä paikkakunnilla.
Näin on jo tapahtunut ja
vierailuja on tiedossa myöhemminkin.
Samoin erityispiirteet on tärkeää
ottaa huomioon toimintaa
järjestäessä:
- Kappeliseurakunnan alueella
vanhemman väestön osuus on
melko suuri, mikä tarkoittaa
muun muassa sitä, että diakoniatyön
resurssit on syytä säilyttää
riittävinä. Kappeliseurakunnan
henkilöstö muodostaa hyvän
ja toimivan työyhteisön. Jatkammekin
määrätietoista työtä
yhdessä luottamushenkilöiden
ja vapaaehtoisten kanssa seurakuntalaisten
parhaaksi, Pelkonen
kertoo.
Perustoiminnot hoidettu
hyvin murrosvaiheen aikana.
JUHANA SÄDE
Askolan
muotokuva
on
valokuvataidetta
ELINA BROTHERUS
Piispa Irja Askolan muotokuva.
PIISPA Irja Askolan muotokuva
paljastettiin Helsingin hiippakunnan
tuomiokapitulissa
lokakuun alussa. Muotokuva on
valokuvataiteilija Elina Brotheruksen
tekemä. Muotokuvan nimi
on Piispa Irja Askola avaa oven
vihreään huoneeseen.
Muotokuvaus on osa vuosisatoja
vanhaa perinnettä. Suomen
vanhimman hiippakunnan, Turun
arkkihiippakunnan, ensimmäiset
piispan muotokuvat ovat 1600-luvulta.
Helsingin 1959 perustetun
hiippakunnan piispojen muotokuvat
on sijoitettu tuomiokapitulin
istuntosaliin.
- Perinteisen muotokuvan sijasta
taidevalokuva tuntui tähän
aikaamme sopivalta kuvailmaisun
muodolta. Tuntui myös tärkeältä,
että muotokuvan tekijäksi valikoitui
nainen. Elina Brotheruksen
työskentelyssä oleellista on
taustan valitseminen, joka kertoo
kuvattavan arvomaailmaa ja
muuta häneen oleellisesti liittyvää
tarinaa, piispa Irja Askola
sanoo.
- Naisena ja feministinä annan
myös suuren arvon sille, että Irja
on ensimmäinen naispiispa. Minusta
on välttämätöntä ja luonnollista,
että naiset tekevät yhteiskunnassa
kaikkia samoja asioita
kuin miehetkin. Oli kunnia saada
tehdä hänen muotokuvansa, Elina
Brotherus sanoo.
- Piispa Irja Askolalle on tärkeää
olla läsnä ihmisten arjessa, myös
kirkkorakennusten ulkopuolella.
Tämä tuli ensimmäisenä esille,
kun keskustelimme siitä, mitä hän
toivoisi muotokuvansa välittävän
katsojalle. Toinen tärkeä esiin
tullut asia oli hymy, Brotherus
jatkaa.
Elina Brotherus kuuluu
Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin
valokuvataiteilijoihin.
Suuri osa Brotheruksen teoksista
keskittyy ihmishahmon ja maiseman
väliseen suhteeseen sekä
taiteilijan malliinsa kohdistamaan
katseeseen.