6 Kirkonseutu 18/2017 28.10.2017
Armottomuudesta ja orjuudesta
iankaikkiseen armoon
Satu Hotakainen Yksi suosituimpia
hengellisiä lauluja
kautta aikojen on
Amazing Grace
– vime syksynä
käyttöön otetussa virsikirjan lisävihkossa
nimellä Oi ihmeellistä
armoa. Laulun sanoittaja John
Newton (1725–1807) koki itse
suuren kääntymyksen orjalaivan
kapteenista kristityksi ja orjuuden
vastustajaksi. Jonathan Aitken
on kirjoittanut merkittävän
muotokuvan Newtonista, tämän
omien sanojen mukaan suuresta
syntisestä, jonka Vapahtaja pelasti
ihmeellisen armon välityksellä.
- Amazing Grace on luultavasti
maailman suosituin laulu
heti Hyvää syntymäpäivää
-laulun jälkeen. Silti harva tietää
sen alkuperästä ja sen sanoittajan
John Newtonin elämästä yhtään
mitään, Newtonin elämänkerran
kirjoittaja Jonathan Aitken sanoo.
Jos tuntee hieman Aitkenin
omaa elämäntarinaa, ei ihmetytä
yhtään, että juuri hän on
tarttunut Newtonin tarinaan, ja
että juuri hän tarkastelee, kuinka
käänteentekevästi usko ja armo
voi vaikuttaa ihmisen elämään.
Aitken kävi Etonin yksityiskoulun
ja opiskeli Oxfordin
yliopistossa. Nuoruudessaan
hän toimi journalistina, muun
muassa sotakirjeenvaihtajana
Vietnamissa ja Lähi-Idässä. Hän
oli parlamentin jäsen 23 vuotta
ja toimi 1990-luvun alussa myös
ministerinä.
- Kauan ennen kun olin
uskossa, olin kirjoittaja. Kuten
muutkin kirjoittajat, rakastan
hyvää tarinaa. Newton on mahtava
esimerkki miehestä, joka on
tehnyt elämänmuutoksen uskon
kautta, Aitken sanoo.
Vuonna 1999 Aitken sai puolentoista
vuoden vankilatuomion
väärästä valasta ja joutui vararikkoon.
Tuomiota suorittaessaan
hän koki hengellisen herätyksen.
Aitkenin mukaan on pitkälti
Newtonin ansiota, että muidenkin
kuin psalmien sanoihin
sovitettujen virsien laulamisesta
tuli osa jumalanpalvelusta. John
Newton teki yhdessä runoilijaystävänsä
William Cowperin
kanssa kirkon ensimmäisen
virsikokoelman. Yksi virsistä oli
Amazing Grace.
- Aluksi sitä laulettiin eri
sävelellä, jolloin se jäi lähes huomiotta.
Suosittu siitä tuli vasta
1800-luvun Pohjois-Amerikassa,
kun sanat yhdistettiin Missisipissä
aluksi orjien keskuudessa
laulettuun sävelmään.
Armo löytyi vankeudessa
- Martti Luther sanoi että tuskassa
tulee lähemmäksi Jumalaa.
Minä koin tappion, häpeän,
nöyryytyksen ja avioeron. Tein
vankilassa paljon itsetutkiskelua,
mietin miksi olin kadottanut
moraalisen kompassini. Jo ennen
vankilassa oloa koin olevani
”puolikristitty”, nyt taaksepäin
katsoen se tuntuu yhtä järkevältä
kuin väittää että olisi puoliksi
raskaana.
Amazing Grace -virren
sanoittaja John Newton (1725–
1807) oli englantilaisen merikapteenin
poika, joka menetti
äitinsä jo kuusivuotiaana. Newton
lähti teini-ikäisenä merille ja
tuli tunnetuksi erittäin huonosta
käytöksestään ja jumalanpilkasta.
Sittemmin Newton toimi
Länsi-Afrikassa orjakauppiaana
ja joutui itsekin joksikin aikaa
orjaksi koston uhrina.
- Newton joutui myrskyyn
Atlantilla ja rukoili tuolloin
Jumalalta apua luvaten, että jos
Hän vain pelastaisi miehen, hän
alkaisi seuraamaan Jeesusta, Aitken
kertoo.
Rajun hengellisen herätyksensä
jälkeen Newton kuitenkin
ryhtyi vielä orjalaivan kapteeniksi.
Toisin kuin nykyisin, orjakauppaa
ei tuon ajan kirkoissa
kyseenalaistettu.
Newtonista tuli lopulta
uudistushenkinen Englannin
kirkon pappi ja hengellinen
opastaja, joka eli ajan tapojen
vastaisesti läheisessä yhteydessä
seurakuntaansa. Newtonilla
oli merkittävä rooli orjuuden
vastaisessa kampanjassa. Hän
paljasti parlamentille orjien
kohtelun koko raakuudessaan, ja
hän oli parlamentissa orjakaupan
lopettamiseksi parikymmentä
vuotta kampanjoineen William
Wilberforcen tärkein tukija.
Orjuus ihmiskaupan
muodossa
Aitken määrittelee orjuuden ihmisen
vangitsemiseksi ja hänen
myymisekseen ilman henkilön
omaa halua siihen.
- Orjakauppaa on edelleen
ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan
muodossa. Nykyään se
kohdistuu enemmän naisiin ja
lapsiin. Ihmisiä otetaan esimerkiksi
kotiorjiksi ja seksiorjiksi.
Olen ylpeä Britannian ihmissalakuljetusta
koskevasta lakiuudistuksesta.
Sen voimin ihmissalakuljettajia
voidaan helpommin
tuomita. Toivon, että muut maat
ottaisivat mallia, Aitken sanoo.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston
ihmisoikeusasiantuntija
Anna Hyvärisen mukaan orjuus
on tänäkin päivänä merkittävä
ihmisoikeusongelma ja suurimpia
rikollisen bisneksen muotoja.
Orjuus ilmenee Hyvärisen
mukaan nykyisin muun muassa
työvoiman riistona, pakkoavioliittoina,
adoptiokauppana,
velkavankeuteen saattamisena,
seksiorjuutena, prostituutiona ja
sitä esiintyy myös pornoteollisuudessa.
Ihmiskauppiaat voivat olla rikollisia,
lähisukulaisia tai erilaisia
värväreitä.
- Joissain tapauksissa henkilöitä
kaapataan, toisinaan
kauppias maksaa ostettavasta
henkilöstä kuukauden tai parin
palkan suuruisen kauppahinnan
sukulaisille, Hyvärinen
sanoo.
Useimmiten värvärit antavat
tekaistuja lupauksia paremmasta
elämästä, koulutuksesta
tai kunnon työstä. Köyhyys ja
koulutuksen puute lisäävät alttiutta
tarttua värvärin tarjoamaan
tilaisuuteen.
- Lapsikaupassa lapsia myydään
työvoimaksi, bordelleihin,
kotiorjiksi ja sotilaiksi. Ihmiskauppaa
on käyty elin- ja kudoskaupan
muodossa taloudellisen
hyödyn saavuttamiseksi.
Työvoiman riisto on yksi orjuuttamisen
muotoja. Suomessakin
on tapauksia, joissa työskennellään
ilman kunnon palkkaa
ja kotia, joskus vankilamaisissa
oloissa passi poisotettuna ja väkivallan
uhan alaisena.
- Ihmiset tulevat siis maahan
työskentelemään luullen,
että palkka on hyvä, koska se
lähtömaasta käsin katsottuna
vaikuttaa siltä. Osa maksaa
ihmiskauppiaalle päästäkseen
uuteen työhön. Suomessa palkka
ei kuitenkaan riitä edes vuokran
maksamiseen, saatikka värvärin
ottaman korvauksen takaisinmaksamiseen,
Hyvärinen
kuvailee.
- Kristillisen etiikan mukaan
me olemme kaikki vapaita ihmisiä,
hän lisää.
Kirkolla tärkeä rooli
orjuutta kitkevässä työssä
Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa
bordellista pelastetun tytön
on hankala palata kotiin yhteisön
hyljeksinnän vuoksi.
- Silloin kirkon työntekijät
voivat auttaa ja opettaa yhteisöä
hyväksymään lapsensa takaisin,
Hyvärinen sanoo.
Ihmiskauppaa vastustavaa
työtä tehdään myös kotimaassa.
Hyvärinen pohtii, että kirkon
työntekijää voi olla helpompi
lähestyä ongelmien kanssa kuin
viranomaisia. Ihmiskauppaa ja
modernia orjuutta nostetaan esille
myös seurakunnan tilaisuuksissa.
- Rukoillaan sekä ihmiskauppaa
harjoittavien että
uhrien puolesta. Jeesus käski
rukoilla myös vihollisten puolesta.
On parasta, jos heidän
elämänsä muuttuu, koska
silloin muuttuu myös monen
muun elämä.
Kristillisen etiikan mukaan me olemme kaikki vapaita ihmisiä.
TROND H. TROSDAHL