28.10.2017 Kirkonseutu 18/2017 7
Reformaation merkkivuosi huipentuu Turussa
REFORMAATIONA tunnettu ajanjakso alkoi, kun Martti Luther julkaisi
95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517.
Tiistaina 31. lokakuuta 2017 tulee siis kuluneeksi tasan 500 vuotta
siitä, kun saksalainen Martti Luther julkaisi teesinsä. Teesit käynnistivät
kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja
lainsäädäntöä muovanneen tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi
tai uskonpuhdistukseksi. Sen seurauksena syntyi myös luterilainen
kirkko.
500 vuotta teesien julkaisemisen jälkeen on vietetty niin maailmanlaajuisesti
kuin Suomen paikallisseurakunnissakin reformaation
merkkivuotta. Suomessa ja ulkosuomalaisyhteisöissä merkkivuotta vietetään
31.10.2016–5.11.2017. Merkkivuotta vietetään yhteydessä Suomen
itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin.
Seurakunnat viettävät reformaatioviikkoa 31.10.–5.11. Merkkivuoden
pääjuhla on sunnuntaina 5.11. Turussa. Päivä alkaa kello 10 televisioitavalla
juhlajumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa. Messun
toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen avustajineen. Yle TV1:ssä televisioitavassa
jumalanpalveluksessa musiikista vastaavat kuorot.
Mitä reformaatio muutti?
Jaakko Ripatti Luther ei halunnut
hajottaa kirkkoaan
eikä perustaa uutta
kirkkokuntaa. Hän
ei halunnut esiintyä
edes uudistajana eikä muuttajana.
Luther tahtoi formuloida
entiselleen (re-formare) toisten
muuttamat asiat. Katolisilla piispoilla
ja paaveilla ei ollut silloin
valmiuksia keskustella kirkkoreformista,
ja reformaattoritkin pysyivät
tiukkana omassa asiassaan.
Reformaattorit Martti Luther
ja hänen aisaparinsa Philip
Melanchthon olivat eri tyyppisiä
Wittenbergin yliopiston professoreita.
Luther luonnehti, että
”minä olen metsänraivaaja, jonka
täytyy avata tietä, mutta maisteri
Philip kulkee varovasti ja hiljaa,
kylvää ja kastelee halukkaasti niiden
runsaiden lahjojen mukaan,
jotka Jumala on hänelle antanut.”
Uskonpuhdistuksen varhaiset
isät eivät Rooman kirkkoa tarkoittaessaan
käyttäneet ilmaisua
katolinen kirkko, vaan puhuivat
”paavilaisista”. He olivat katolisia
kristittyjä.
Kahden korin malli
Reformaatio eteni kahden korin
mallin mukaisesti. Ensimmäiseen
koriin kuuluivat Raamatun
tähdentämät ydinkohdat. Jos
ihmisen pelastusta ja vanhurskauttamista
koskevassa asiassa
sivuutetaan usko Jumalan työhön
Kristuksessa, siitä on seurauksena
omien tekojen luettelointi ja
lopulta kaupankäynti Jumalan
kanssa. Reformaatio pitäytyi
pääoppiinsa, että sielujen apu on
yksin Kristus. Kaupankäyntiin
Jumalan kanssa reformaatio ei
suostunut.
Toiseen koriin pantiin kirkolliseen
käytäntöön pesiytyneet
asiat, joista ei ollut suoranaista
ohjetta Raamatussa. Ei siellä
ollut mainintoja luostareista, ei
pappien naimattomuudesta, ei
pyhimyksistä eikä pyhiinvaelluksista,
ei myöskään paavista ja
paavin vallasta. Paavi Bonifatius
VIII oli vuonna 1302 päättänyt,
että paavin hallintovallan alaisuudessa
oleminen kuului pelastuksen
välttämättömiin ehtoihin.
Tätä reformaatio ei pitänyt
hyväksyttävänä, mutta Rooman
piispan hallintoasemasta voi aina
keskustella.
Kahden korin malli
Suomessa
Reformaatio muutti Turun hiippakunnassakin
kirkon toimintaa.
Muutoksen agenttina eivät olleet
professorit eivätkä saarnaajat,
vaan tanskalaisilta Kalmarin
unionisteilta vallan anastanut
rahaton ruotsalainen ruhtinas
Kustaa Vaasa. Kustaa kumosi
oikeudet koko Ruotsin kirkossa,
jonka puolustus petti pahasti.
Osa piispoista oli surmattu tai
maanpaossa. Kuusiston piispanlinna
revittiin (1528), sen
omaisuus takavarikoitiin. Seurakuntien
omaisuus meni valtiolle
tai aatelille. Luostarit ajettiin
rappiolle. Kirkoista vietiin pyhät
astiat, kalliit messupuvut, niiden
hopeanapitkin luetteloitiin.
Keskisen Euroopan tapaista
luterilaista kansanliikettä ei täällä
syntynyt. Ylimystö syrjäytettiin
kirkon johdosta ja tilalle astuivat
porvarillista syntyperää olevat
Wittenbergin oppineet, kuten
Mikael Agricola ja Paulus
Juusten, jotka alkoivat julkaista
reformaation hengessä kirjallisuutta.
Ensin opeteltiin kielen
aakkoset: Aapinen, sitten katekismus,
Rukouskirja Bibliasta
sekä Uusi testamentti ja muuta.
Kansankieli sai vähitellen papiston
toimissa luterilaisen sisällön.
Pohja kirkkojen yhteydelle
on olemassa
Mikä muuttui, mikä ei? Vastausta
ei tule etsiä ensi sijassa yksityisten
ihmisten sen hetkisistä
mielipiteistä eikä katugallupeista,
vaan kirkon järjestysmuodosta.
Reformaation sisältö perustuu
Suomen evankelisluterilaisessa
kirkossa kirkkojärjestyksen peruskohdan
mukaan (KJ 1 §) Jumalan
pyhään sanaan, Vanhan ja
Uuden testamentin profeetallisiin
ja apostolisiin kirjoihin. Sen
tunnustusperusta on ilmaistu
vanhan kirkon uskontunnustuksissa
ja Augsburgin tunnustuksessa
vuodelta 1530
Tämä reformaatioajan tunnustus
laadittiin vastauksena
keisarille, joka kysyi, mitä reformaatio
halusi muuttaa ja mitä ei.
Reformaattorit vastasivat, ettei
heidän opissaan ole mitään, mikä
on ristiriidassa Pyhän Raamatun
tai katolisen kirkon tai Rooman
kirkon kanssa. Erilaisuus tavoissa
pitää sallia. Väärinkäytökset
on oikaistava, mutta yksi, pyhä
kirkko on pysyvä ikuisesti. -
Pohja kirkkojen yhteydelle on
olemassa.
Teologian tohtori Jaakko Ripatti
puhui Ristinkirkossa toukokuussa
reformaation vaikutuksesta kirkon
toimintaan.
Martti Lutherin syntymäkoti Eislebenissä.
HÄMEENLINNAN SEURAKUNNAT
Ja mitä se ei muuttanut? Onko kirkkojen pohjaa yhteydelle?
Armoa
2017!
MERKKIVUOTTA on vietetty
nimen Armoa 2017! alla. Nimi
viittaa armoon käsitteenä,
mutta myös pyyntönä ja
kehotuksena.
Armon korostaminen nousee
Lutherin ajattelusta. Jumalan
armo ja ihmisten välinen armollisuus
ovat kaikkien kirkkojen ja
kristillisten yhteisöjen elämän
ytimessä. Merkkivuosi haastaa
pohtimaan, miten armo ja armollisuus
näkyvät 2000-luvun
elämässä ja mitä olisi tehtävä,
jotta ne vaikuttaisivat entistä
voimakkaammin.
Merkkivuosi on ohjannut
pohtimaan, mitä omassa seurakunnassa
nyt olisi uudistettava
– eikä vain seurakunnassa.
Merkkivuosi on mainio mahdollisuus
lähteä yhdessä muiden
paikallisten toimijoiden kanssa
kyselemään, mitä on hyvä ja
armollinen elämä tänään ja tulevaisuudessa.
Mistä löytyy armo?
Merkkivuotena on muistettu
Lutherin teesien jälkeen käynnistynyttä
reformaatiota ja reformaation
merkitystä Suomessa ja
maailmalla. Samalla suuntaudutaan
tähän päivään ja tulevaan.
Merkkivuosi on ollut ekumeeninen.
Kristilliset kirkot
valmistelivat ja viettivät sen
yhdessä. Merkkivuotta on
vietetty maailmanlaajuisesti.
Merkkivuosi on ollut merkityksellinen
koko yhteiskunnalle,
ja Suomessa merkkivuosi
on liittynyt itsenäisyyden
satavuotisjuhlintaan.