Kysy
Metsästä
Kysy metsästä on palsta, jolla voit esittää mitä tahansa metsään liittyviä
kysymyksiä ja etsimme asiantuntijan vastaamaan.
Palsta tulee jatkossa ilmestymään jokaisessa lehdessämme.
Voit lähettää kysymyksesi sähköpostilla keskisavo@mhy.fi tai kirjeitse
Kievarinkatu 1, 79100 LEPPÄVIRTA. Kysymykset esitetään lehdessä
anonyymisti, joten nimesi ei tule esille.
Kysymys:
Tein pari vuotta sitten puukaupan,
jossa möin sekä aukkoa että harvennuksia.
Yhtiö hakkasi aukon heti ensimmäisenä
kesänä kaupan teon jälkeen,
mutta talvikelissä tehtävät harvennukset
ovat vieläkin tekemättä ja
kauppa aika on nyt menossa umpeen.
Mitä minun kannattaa tässä tilanteessa
tehdä?
Vastaus:
Pystykaupan hakkuusopimuksessa sovitaan
muun muassa korjuuaika ja sen
päättyminen. Ostajalla on siis sovittuun
päivään saakka aikaa korjata puut
ja vain ylivoimaisesta ostajasta riippumattomasta
syystä johtuen korjuuaika
saattaa jatkua pidempään, sopimuksessa
erikseen mainituin perustein. Mikäli
korjuuaika on käsittänyt viimeiset
kaksi talvea, niin keliolosuhteet eivät
liene riittävä peruste ylivoimaiseksi esteeksi
ja kauppa-ajan jatkumiseen.
Ostajaa kannattaa muistuttaa hakkuuajan
päättymisestä hyvissä ajoin.
Mikäli puita ei kuitenkaan voida enää
korjata, niin kauppa ja korjuuaika päättyy
sovittuna ajankohtana. Jos kauppaaikaa
päätetään kuitenkin yhteisestä
sopimuksesta jatkaa, niin kyseessä on
juridisesti uusi kauppa. Tällöin puukaupan
kaikkia muitakin ehtoja voidaan
muuttaa tai tarkastella samalla
tavalla. Sama koskee myös yksikköhintoja.
Pystykaupassa ostaja saa oikeuden
hakata puut, mutta ostajalla on myös
velvollisuus maksaa puut. Sen vuoksi
ostajalla on periaatteessa maksuvelvollisuus
kaupan puihin, vaikka se ei
käyttäisikään oikeutta hakata puut.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun jatkosta
sovitaan. Myyjällä on siis melko
hyvä neuvotteluasema. Pelkkään
korjuuajan jatkamiseen entisin ehdoin
ei siis tarvitse tyytyä. Mhy:n valtakirjakaupoissa
metsäasiantuntija hoitaa
myyjän puolesta päättyvien kauppojen
jatkoneuvottelut.
Pauli Rintala
Kenttäpäällikkö MTK:n metsälinja
Kysymys:
Vanha isäni haluaisi
luopua 35 hehtaarin
metsätilastaan ja siirtää
sen eteenpäin minulle. Olen
ainoa lapsi ja olen jo 60-vuotias. Minulla
on kaksi lasta, joten olisiko verotuksellisesti
järkevää siirtää isäni
metsäomaisuus suoraan lapsilleni?
Miten tätä pitäisi tulkita perintönä
vai lahjana?
Vastaus:
Vastausta pohdittaessa vain verotuksen
kannalta, kannattaa metsäomaisuus
siirtää suoraan lapsillesi.
Näin vältytään yhdeltä verokierrokselta.
Ratkaisussa lapsesi maksavat
lahjaverot. Verotusta voidaan vielä
pienentää, jättämällä sinulle hallintaoikeus,
mutta tähän suosittelen
määräaikaa ja pohtimaan ylipäätään
sen tarpeellisuutta. Tällöin huomioitavaa
on, että lapsesi eivät voi hakata
puuta maksaakseen lahjaverot
ennen kuin sinun hallintaoikeutesi
päättyy.
Vastauksessa oletan, että lapsesi
ovat täysi-ikäisiä ja että järjestely halutaan
tehdä isäsi elinaikana, ei testamentin
kautta. Toisin sanoen lapset
saavat kumpikin puolet metsäomaisuudesta
ja muodostavat yhtymän.
Kun pohditte kokonaisratkaisua,
kannattaa katse luoda jo tulevaisuuteen.
Toimivatko lapset jatkossa metsäyhtymänä
vai lunastaako jompikumpi
mahdollisesti toisen osuuden
pois ja onko heille yhtenäisen päätöksen
tekeminen helppoa?
Metsäomaisuuden siirto on lahja
lapsillesi. Lahjasta mahdollisesti
muodostuu metsälahjavähennystä,
joka pienentää tulevien puumyyntitulojen
verotusta. Metsälahjavähennys
on käytettävä 15 vuoden aikana
lahjoituksesta.
Suosittelen sinua olemaan yhteydessä
ennen päätöksen tekemistä lähimpään
Metsänhoitoyhdistykseen.
Satu Lappalainen
talousneuvoja Mhy Keski-Savo
Kysymys:
Eräällä mielestäni merkittävällä
harjualueella on frisbeegolf-rata.
Huomasin ulkoillessa, että kaikki
heittoväylien männyn rungot oli
kuin tykitetty urille. Eikö tästä aiheudu
ongelmia puille?
Vastaus:
Frisbeegolf on lisääntynyt harrastuksena
ja suosion myötä myös
useasta Savon kunnasta löytyy
frisbeegolfkenttä. Haastavimmat
radat on sijoitettu mäkiseen ja
puustoiseen maastoon. Väylillä
varsinaisten heittoalustojen läheisyydessä
kiekot luonnollisestikin
iskeytyvät puihin lukumääräisesti
eniten, lisäksi pitkillä heittomatkoilla
kiekon vauhti on suuri.
Kun iskuja tulee samaan kohtaan
paljon, on selvää, että puun kuori
vaurioituu. Männyn kuori kestää
iskuja paremmin ja pihka tekee
runkoon luonnollisen suojan.
Muiden puulajien kohdalla tilanne
on ongelmallisempi, eikä luonnollista
kyljestymistä välttämättä
tapahdu. Tällöin lahosienet pääsevät
helpommin puuhun.
Suosituimmilla heittoradoilla
vaurioituneita ja lahonneita puita
onkin jouduttu poistamaan.
Ongelma lajin parissa on kuitenkin
tiedostettu ja monilla radoilla
puita sekä taimia pyritään suojaamaan
esimerkiksi rimoituksilla ja
laudoituksilla. Maisemanhoitoon,
ympäristön suojeluun ja turvallisuuteen
on kiinnitetty entistä
enemmän huomiota myös uusia
ratoja perustettaessa, jotta alueet
palvelisivat myös virkistyskäyttäjiä.
Iiris Utriainen
jäsenpalveluasiantuntija
Mhy Keski-Savo
MHY JÄSENLEHTI 2/2020 23
link