Talousneuvojan työn suola tulee onnistuneesta lopputuloksesta. ”Kun kaikki palikat osuu kohdilleen ja asiakas on tyytyväinen, niin
mekin olemme”, Satu Lappalainen ja Auvo Gustafsson toteavat.
Teksti ja kuvat: Sanna-Liisa Kiiskinen | Savon Media
Talousneuvoja elää tässä hetkessä
ja tulevaisuudessa
Keski-Savon metsänhoitoyhdistys keksi kokeilla talousneuvontaa metsänomistajien tukena verotukseen,
omistajavaihdoksiin ja perunkirjoituksiin liittyvissä asioissa. Kokeilu onnistui hyvin,
eivätkä työt näytä tekemällä loppuvan.
Pilotin koekaniini, entinen piiriagrologi
ja nyt talousneuvojan tehtävästä
eläköityvä Auvo Gustafsson osaa yli
40-vuotisella kokemuksella kertoa,
miten suomalainen maa- ja metsätalous
on muuttunut matkan varrella.
Sen hoito oli takavuosina raakaa
työtä, arvo mitattiin puheissa miestyövuosina.
Nyt metsää arvostetaan
entistä enemmän lisätulolähteenä ja
joillekin se on harrastus ja puuhailun
kohde.
– Metsä on perinteisesti ollut maatilojen
talouspankki, omaisuuden vakuutena.
Taajamissa asuvat metsänomistajat
ja varsinkin heidän jälkeläisensä
ovat osakseen vieraantuneet
aktiivisesta metsätaloudesta, mutta
metsässä halutaan käydä ja sitä halutaan
kuitenkin omistaa. Ihmiset ostavatkin
pieniä puuhapalstoja itselleen,
Gustafsson vertailee.
Asiakkaanlukutaito on tärkein
ominaisuus
Alkutuotantoneuvojana Gustafsson
laskeskelee opastaneensa ainakin
10 000 asiakastilannetta ja neuvontatapahtumaa.
Asiakkaan tarpeen
huomioiminen ja asiakkaanlukutai-
10 MHY JÄSENLEHTI 2/2020