maisemalupaa tarvitaan. Maisematyölupamenettelyn
eri vaiheisiin ja ohjeisiin
kaivattiin selkeyttä. Olisi myös
tarvetta lomakkeelle, jolla luvan voisi
hakea useaksi vuodeksi kerrallaan.
– Metsänomistajien asemaa saataisiin
valtakunnallisesti yhdenmukaistettua
ja prosessia kaikkien osapuolten
kannalta sujuvammaksi, jos maisematyölupaa
voisi hakea samankaltaisilla
tiedoilla koko Suomessa, huomauttaa
hankkeeseen osallistunut MTK:n lakimies
Leena Kristeri.
Hankkeessa keskityttiin myös alueisiin,
joissa ei ole varsinaista maisematyölupatarvetta
ja joissa maisema
voitaisiin ottaa huomioon ilman lupamekanismia.
– Kunta määrittelee, mitkä toimenpiteet
ovat niin pieniä toimenpiteitä,
ettei lupaa tarvita. Esimerkiksi alle
hehtaarin hakkuut, taimikon hoito ja
myrskytuhopuiden korjaamien voisivat
olla tällaisia toimenpiteitä, kertoo
Kristeri.
Yhteistyö toimii
vastakkainasettelua paremmin
Metsänomistajat huomioivat maisemat
oleellisena osana kestävää metsätaloutta.
Myös kuntien omat metsänhoitajat
hoitavat metsiä mallikkaasti
ja tuottotavoite mielessään. Kaavoja
ja lupa-asioita kunnissa suunnittelee
usein kuitenkin eri henkilöt.
– Metsänomistajalla on rahat kiinni
metsässä, mutta kunnankaan näkökulmasta
ei ole hyvä, jos rahat jäävät
metsään. Vaikutuksia ei ole kunnissa
arvioitu, ja välttämättä kukaan ei ole
metsäalalta ollut kertomassa, että lakipykäliä
tiukemmat ehdot on pois
muun muassa puun liikkuvuudelta ja
hintakehitykseltä, Kristeri kuvailee.
Kuntien, maanomistajien ja metsäalan
toimijoiden on tärkeää käydä pitkäjänteisesti
vuoropuhelua ja mietittävä,
minkälaisella yhteistoiminnalla ja
sopimuksilla asioita voidaan kehittää
ja viedä eteenpäin. Mikään ei käytännössä
velvoita kuntia vuoropuheluun,
minkä takia asian edistäminen vaatii
aktiivisuutta metsäalan toimijoiden
suunnalta.
– Vaikuttaminen on tehokkainta
mitä aiemmin se tapahtuu. Molemmin
puolin on tärkeää tuntea ja arvostaa
toistemme tekemistä. Henkilökohtaisia
suhteita kannattaa pyrkiä luomaan
jo ennen kuin kaavaa edes valmistellaan.
Näin virkamiehet muistavat kysyä
sinultakin mielipidettä, kun asia
on ajankohtaista. Jos ihmiset tulevat
juttuun keskenään, niin yhteinen sävel
löytyy helpommin, Hannonen vinkkaa.
Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi
voi pohtia yhdessä ainakin
maisemaselvitysten tekemistä, alueen
maisemallisia tavoitteita sekä periaatteita
maiseman huomioimiseen.
– Myös sosiaaliset ja taloudelliset
vaikutukset on tärkeä ottaa huomioon.
Maisema-arvojen huomioimisesta aiheutuvat
kustannukset eivät voi olla
pelkästään metsänomistajan harteilla,
Kristeri painottaa.
Hyviä kokemuksia vuoropuhelusta
Vuorovaikutuksen merkityksestä ja
metsäalan mukaan ottamisesta on hyviä
esimerkkejä muun muassa Lahdessa.
K
aupunki suunnitteli tekevänsä
suositun retkeilyalueen ympärillä olevista
yksityisistä metsistä virkistysaluetta
maisematyölupavaatimuksella,
vaikka siellä harjoitettiin päätoimista
metsätalousyrittämistä.
Tämä olisi tarkoittanut taloudellisen
toiminnan hankaloitumista ja jopa
estymistä. Aiemmin virkistyskäyttö
ja metsätalous ovat eläneet alueella
rauhallista yhteiseloa vuosikymmeniä
toistensa bisnekset tunnustaen. Mhy
oli nopeasti yhteydessä kaupunkiin, ja
sai valmistelevat virkamiehet neuvottelemaan
asiasta.
– Keräsimme maanomistajilta kommentteja
ja istuimme saman pöydän
ääreen useaan otteeseen kaavoittajan
kanssa. Näyttää siltä, että pääsemme
lopputulokseen, jossa kummankin
osapuolen tärkeimmät intressit toteutuvat.
Maisematyölupaa ei vaadita, ja
alueella tehdään kriittisiltä osin maan
vaihtoa kaupungin kanssa. Metsänomistajat
ottavat puolestaan alueella
ulkoilureitit ja ladut huomioon. Voi
sanoa, että molemmat voittavat, Hannonen
kertoo.
MHY JÄSENLEHTI 2/2020 19