Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen, kuva Matias Honkamaa | Savon Media
Metsä on pääomaa,
joka ei tuo pikavoittoja
Hyvin hoidettuna metsä kiittää
omistajaansa vuosien päästä
Eläkkeellä olevan koneinsinöörin aiempi harrastus kiinteistösijoittaminen
vaihtui metsiin, koska hän luuli pääsevänsä
helpommalla, mutta toisin kävi. Metsään sijoitettu aika ja raha
palkitsee hoitajansa vasta vuosien päästä - pikavoittoja on turha
hamuilla – mutta metsänhoito on myös mukavaa.
Kuopiolainen Matti Korhonen tuntee
myytävät metsät ja osaa nähtyään arvioida
niiden kunnon ja tuoton. Hän
osti ensimmäisen metsäpalstansa
Joutsasta 1990-luvun lopulla vaimonsa
sukulaisilta. Sen jälkeen omaisuutta
on karttunut yhteensä nelisensataa
hehtaaria. Omaisuuden hoito pitää
eläkeläisen hyvässä vireessä.
– Kun itse on vanha niin metsät on
nuoria, hän vitsailee ja jatkaa, että
nuoria metsiä pääsee itse hoitamaan
ja näkemään miten hyvin on onnistunut.
Korhosella oli ennen
metsiä asuinkiinteistöjä,
joita hän
vuokrasi. Sitten hän
vaihtoi metsäsijoituksiin,
joiden ajatteli
olevan helpommin
hallittavia ja hoidettavia.
Toisaalta häntä
myös kiinnosti ”vaihtaa
alaa”, koska kiinteistöpuoli
oli jo tullut
Hoidettu metsä kasvaa
koko ajan ja kun panee
puun pitkälleen, niin se
on siinä. Pörssiyhtiöissä
on eri meininki.
tutuksi.
– Kuvittelin, että metsä on helpompi
hoidettava. Ettei hoito ole niin päivän
päälle, voi jättää ensi viikolle tai ensi
vuodelle. Kun kiinteistön vuokralainen
soittaa jostain viasta, silloin on
lähdettävä heti. Tein sitä niin pitkään,
että halusin vaihtaa. Metsä kiinnosti,
mutta aikaa se vie ehkä enemmänkin.
Mhy apuna metsien hoidossa
Korhonen etsiskeli pääsääntöisesti
mäntyvaltaisia nuoria metsiä eri kanavien
kautta. Usein perikunnat ovat
luopumassa perintömetsistään, koska
metsänhoito vaatii aikaa ja rahaa ja
osakkaat eivät aina pääse yhteisymmärrykseen
metsänomaisuuden hoitamisesta.
– Haeskelin alussa enimmäkseen
nuoria mäntymetsiä, mutta jos ostat
tilan, siinä on usein kaikkea muutakin
männyn lisäksi, nuorta ja vanhaa,
havu- ja lehtipuuta.
Metsä on pääomaa, josta pitää huolehtia.
Korhonen hoitaa itse metsiään
paljonkin, mutta hyödyntää myös
Mhy Rautavaaran
palveluja, koska
heillä on verkostot
ja asiantuntemus
tiettyihin asioihin.
– Kyllä metsissä
tekemistä riittää ja
vieläkin enemmän
pitäisi hoitaa. Nuorta
metsää varsinkin.
Siellä, missä on
tosi hätä, otan ensin
käsittelyyn. Metsänhoitoyhdistyksen
verkostoja hyödynnän muun muassa
tie- ja ojituasioissa ja joskus uudistamistöissäkin,
heillä on siihen paras
asiantuntemus, Korhonen kiittelee.
Ajankohtaiseen hiilinielukeskusteluun
Korhonen ottaa maltillisesti
kantaa, hänen mielestään ääriajattelu
ei ole kenenkään etu. Jos kaikki toimenpiteet
kielletään ja kaikkia metsiä
suojellaan, se pitkän päälle kääntyy
itseään vastaan.
– Jos kaikki metsät suojellaan ja
aukkohakkuut kielletään, niin puut
Metsäomaisuuden hoito on
kärsivällisen ihmisen hommaa.
”Jos parikymppisenä puun
istuttaa, niin ehtii sen juuri ja juuri
elinaikanaan nähdä täysimittaisena”,
Matti Korhonen laskeskelee.
20 MHY JÄSENLEHTI 2/2020