Teksti: Jami Lauttalammi | Kuvat: Anne Rauhamäki
Metsänomistajan ja kunnan
yhteistyöllä molemmat voittavat
Metsät vaikuttavat kunnan elinvoimaan niin työpaikkojen kuin verotulojenkin kautta, ja ne luovat
pohjaa biotalouteen ja matkailuun. Maisema-arvojen kuntatason vaalimisella voidaan kuitenkin
huomaamatta nakertaa pohjaa kaikelta tältä.
Vähimmäisvaatimukset metsän hoidolle
ja hakkuulle tulevat metsälaista,
jossa on säädetty monimuotoisuuden
säilyttämisestä ja erityisen tärkeistä
elinympäristöistä. Alueidenkäytön
ja yhdyskuntarakentamisen ohjaamiseen
tarkoitetussa yleiskaavassa metsänhoitoa
koskevat määräykset voivat
vaikuttaa metsätalouteen sekä nostaa
metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia.
Kaavatyön alussa kunnan
on tärkeä olla selvillä, miten kaava on
tarpeen ulottaa metsäalueille.
Törmäyksiä kentässä on aiheuttanut,
kun puhtaita maaseutukuntia on
liitetty ennen pienialaisiin kaupunkeihin,
joissa maanomistus on ollut pääosin
kaupungilla. Kaavoja on vireillä
lukuisia, ja niiden seuraaminen vaatii
aktiivisuutta metsänomistajalta.
– Maaseudulla maa on yksityisomistuksessa,
eikä sinne voi suoraan
monistaa toimintatapoja tai kaava-
merkintöjä, joita on perinteisesti harjoitettu
tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla.
Jos maanomistaja huomaa kaavasuunnitelmissa
epäkohdan, mhy
kyllä auttaa siitä eteenpäin, kuvailee
mhy Päijät-Hämeen metsäasiantuntija
Timo Hannonen.
Maisematyölupia sujuvoitettava
Maankäyttö ja rakennuslakiin muutettiin
maisematyöluvan soveltamisalaa
vuonna 2017. Maisematyölupamenettelyn
kehittämistarpeet ovat kuntakohtaisia.
Kuntien tavat toimia ovat
yksilöllisiä ja monesti sellaisia, ettei
vaikutusmahdollisuuksia virkamiestyönä
tehtäviin maisematyölupaohjeistuksiin
juurikaan ole. Lupien sujuvoittamiselle
metsätalouteen varatuilla
alueilla havaittiin olevan tarvetta.
Metsänomistajaa maisematyöluvissa
rasittavat työpanoksen lisäksi luvan
kustannukset ja naapureiden kuulemisesta
aiheutuvat viivästykset. Lupien
mukaan ottamista kaavoihin on usein
vaikea kokonaan välttää, mutta esimerkiksi
ulkoilureitit voidaan yleensä
toteuttaa vapaaehtoisin sopimuksin.
– Maisematyölupaprosessi on useassa
kunnassa hidas ja hinnoittelu
koko lailla mielivaltaista. Kaupunki
voi myös määrätä katselmuksia, mikä
nostaa kustannuksia entisestään. Esimerkiksi
pienialaista ensiharvennusta
ei kannata tehdä, kun vähätkin tulot
menisivät lupaprosessin pyörittämiseen,
Hannonen harmittelee.
Maisematyölupamenettelyn sujuvoittamiseksi
toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön
rahoittama hanke
vuosina 2018-2020. Hankkeen toteuttivat
Tapio Oy, Suomen metsäkeskus ja
MTK.
Hankkeessa mietittiin kuntien kanssa
prosessin etenemistä sekä miten sitä
voisi sujuvoittaa niillä alueilla, missä
18 MHY JÄSENLEHTI 2/2020