Rakenteet   
 rajoittavat kasvua 
 YRITTÄJÄNAINEN 7 
 Yhdessä olemme enemmän. 
 Talouden kovin kasvuvauhti on ohi. Kaikki kuiten-kin  
 viittaa siihen, että kuluvan vuoden kasvusta  
 muodostuu  vähintäänkin  kohtuullinen.  Ko-konaistaloudellisia  
 ennusteita tekevät laitokset  
 arvioivat, että bruttokansantuote kasvaa 2–3 prosenttia.  
 Myös juuri julkaistun Pk-yritysbarometrin tulokset osoit-tavat, 
  että suhdannesyklin huippu on tällä erää saavutettu. 
 Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että yritysten kan-nattavuusodotukset  
 ja liikevaihdon kasvuodotukset ovat  
 heikentyneet. Tämä on suoraa seurausta koronakriisistä.  
 Elinkeinotoimintaa on rajoitettu perusteettomasti ja tau-titilanne  
 on vaikuttanut kulutuskäyttäytymiseen. 
 Vaikka konkurssiaaltoa ei tullut eikä sellaista ole näkö-piirissäkään, 
  yritysten taseet ovat selkeästi koronakriisiä  
 heikompia. Tämä tarkoittaa, että kyky vastaanottaa uusia  
 rajoituksia shokeista puhumattakaan on heikentynyt. Tä-mä  
 tulee ottaa vakavasti, jos esimerkiksi koronan uusien  
 varianttien vuoksi harkitaan uusia rajoitteita. 
 Suomessa hallitukset peräjälkeen ovat luottaneet suh-danteiden  
 parantavaan voimaan. Valitettavasti suhdanteet  
 eivät rakenteita muuta. Siihen tarvitaan rohkeutta ja erityi-sesti  
 osaamista ja näkemystä. 
 On jo pitkään tiedetty, että kasvua rajoittaa eritoten kaksi  
 tekijää. Suomalaisten yritysten investoinnit Suomeen laa-haavat. 
  Miksi? Esimerkiksi siksi, ettei yrityksillä ole luottoa  
 veropolitiikan aikajohdonmukaisuuteen. Toimintaympä-ristön  
 epävarmuutta lisäävät puheet veronkorotuksista ovat  
 varma lääke investointien vähenemiselle Suomessa ja osal-taan  
 niiden suuntautumiselle ulkomaille. 
 Toinen kasvua rajoittava tekijä on osaavan työvoiman  
 saatavuus. Tämäkin on jo vuosia vanha ongelma, jolle ei  
 ole tehty juuri mitään. On korkea aika uudistaa ansiosidon-nainen  
 työttömyys- ja sosiaaliturva työn vastaanottamista  
 kannustavaksi. 
 Suomen Yrittäjänaiset on yksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä. 
 Toiminimi vai   
 osakeyhtiö? 
 On korkea aika uudistaa ansio-  
 sidonnainen työttömyys- ja sosiaaliturva  
 työn vastaanottamista kannustavaksi,  
 kirjoittaa Suomen Yrittäjien johtaja,   
 pääekonomisti Mika Kuismanen.  
 Yksiselitteistä vastausta ei ole. Muutos voi kannattaa, kun  
 toiminimen liiketoiminta ja vastuut kasvavat. 
 Osakeyhtiöön liittyy huomattavasti enemmän byrokra-tiaa. 
  Kumpikin yhtiömuoto on kirjanpitovelvollinen, mut-ta  
 toiminimi voi toteuttaa kirjanpidon yhdenkertaisena. 
 Osakeyhtiön tilinpäätös on lain mukaan tehtävä tietyssä  
 määräajassa ja muodossa. Se tulee myös raportoidusti kä-sitellä  
 osakeyhtiön hallintoelimissä. Tilinpäätöstiedot on  
 rekisteröitävä vuosittain, ja ne ovat julkisia. Toiminimen  
 ei tarvitse tilinpäätöstä tehdä. 
 Toiminimi on puolestaan vastuunkannollisesti riskialt-tiimpi. 
  Ammatinharjoittaja on henkilökohtaisesti vastuus-sa  
 elinkeinotoimintaan liittyvistä vastuista ja veloista, vaik-ka  
 sopimukset olisi tehty yrityksen nimiin. 
 Verotettava tulo muodostuu kummassakin tuottojen  
 ja kulujen erotuksesta. Osakeyhtiö maksaa verotettavasta  
 tulosta tasaveroa 20 prosenttia. Ammatinharjoittaja lisää  
 elinkeinotoiminnan tuloihin muut ansiotulot ja maksaa  
 veroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan riippu-matta  
 siitä, miten paljon nostaa rahaa omaan käyttöön.  
 Osakeyhtiöstä rahan voi nostaa palkkana, muina pääoma-tuloina  
 tai osinkoina, eli yrittäjä voi vaikuttaa verotukseen-sa  
 suunnittelemalla, miten paljon nostoja tekee. 
 VASTAAJANA 
 Irina Kallio 
 Veroasiantuntija 
 Veropalvelu Sofia Oy 
 www.veropalvelusofia.fi 
 Lue pidempi versio netistä.  
 Osoita puhelimen kameralla  
 viereistä QR-koodia. 
   
 VINKKI 
 VERKOSTOSTA 
 
				
/www.veropalvelusofia.fi