muut kulut, ja vasta näin jäljelle jäävä
käyttökate kertoo, miten yrityksellä
menee.
Olsio sanoo ymmärtävänsä, miten
valtava palo yrittäjillä omaan tekemi-seensä
on. ”Myynnin tärkeyden ym-märtäminen
on kuitenkin olennaista,
ja siihen tulisi satsata energiaa ja ra-haakin
ihan yhtä paljon kuin itse te-kemiseen.
Muuten on vaara, että ne
hienot tuotokset jäävät omiin käsiin.
Kylmät numerot ovat kyllä haaste
monelle meistä.”
Myyntityötä voisi Olsion mukaan
helpottaa oman yrityksen strategian
rakentaminen. Yksinkertaiset kysy-mykset
mitä, kenelle ja miksi vaati-vat
syvällistä ja laajaa pohdintaa, jotta
yritystoiminnan merkitys kirkastuu.
”Strategia on koko yritystoiminnan
perusta. Se selkiyttää, kenelle ja mik-si
omaa tuotetta tehdään. Kun ajatus
tuputtamisesta kääntyy asiakkaan
auttamiseen, myyminen saa uuden
merkityksen ja helpottuu.”
Marina Nyberg sanoo, että itse-luottamusta
myymiseen voi hakea
myös numeroista ja keskusteluista
oman kirjanpitäjän kanssa. Jos tu-los
ennen veroja on kymmenenkin
prosenttia liikevaihdosta, yrittäjä on
tehnyt loistavaa työtä. Silloin myyn-tikatekin
on todennäköisesti hyvä.
Nyberg huomauttaa, ettei aina
tarvitse tavoitella kasvua. Monelle
yrittäjälle riittää, että saa työstä toi-meentulonsa,
jolloin keskeistä on
varmistaa oman toiminnan kannat-tavuus.
Käytännössä tämä tarkoittaa
oikean hinnoittelun lisäksi erilaisten
yrittämisen kulujen pitämistä mah-dollisimman
pieninä.
Budjetti tuntuu Nybergin koke-muksen
mukaan olevan pienyrit-täjillä
harvinaisuus. Sen laatiminen
kuitenkin kannattaa. Se suuntaa toi-mintaa.
”Budjetti on aina hyvä olla
olemassa. Mitä vakavammin siihen
suhtautuu, sitä arvokkaampi työkalu
se yrittäjälle on. Sen seuranta auttaa
reagoimaan poikkeamiin ajoissa, en-nen
kuin laskuista alkaa kertyä mak-sumuistutuksia.”
Olipa yritysmuoto mikä tahan-sa,
yrittäjä on kirjanpitovelvollinen.
Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän paras
kaveri ja vakuutus. ”Emme me todel-lakaan
12 YRITTÄJÄNAINEN
ole verottajan kätyreitä, vaikka
se on yleinen mielikuva edelleen. Hy-vä
kirjanpitäjä on aidosti kiinnostu-nut
asiakkaansa hyvinvoinnista. Jon-kunhan
niistä yrityksen numeroista
pitää olla kiinnostunut, jos yrittäjä
itse ei syystä tai toisesta ole”, Nyberg
muistuttaa. ”Ajat ovat muuttuneet
niistä rehtoria muistuttavista nuttu-rapäistä,
jotka näpäyttävät puuttuvis-ta
kuiteista. Kirjanpitäjä on yrittäjän
yhteistyökumppani, ja jos kokee, et-tei
tälle voi soittaa, kannattaa miettiä,
mistä kirjanpitäjälle oikein maksaa.”
Yritysmuodon valinnalla on
merkitystä. ”Tilitoimistossa me
puhumme todella löysästä rajasta
toiminimiyrittämisen ja osakeyh-tiömuotoisen
toiminnan välillä. Jos
toiminimen tulos alkaa olla puhtaas-ti
yli 20 000 euroa, kannattaa harkita
osakeyhtiöön siirtymistä. Toiminimi
on toimiva, kun yrittäminen on palk-katuloon
verrattavaa. Progressiivisen
tuloverotuksen takia toiminimi tulee
helposti kalliiksi, kun tulos kasvaa.”
Verotus tuo yrityksen talouden
seurantaan lisää hallittavaa sanastoa:
arvonlisävero, tulovero, ennakon-pidätys,
lähdevero. Yksin arvonlisä-veron
hallinnassa kirjanpitäjä on ar-vokas
apu. Esimerkiksi majoituspal-veluja
tarjoavalla on helposti kolme
erilaista arvonlisäverokantaa.
Kaikki verot eivät vaikuta yrityk-sen
tulokseen, mutta kassavirtaan ne
vaikuttavat. Verot on aina maksetta-va,
ja jos et tiedä, mitä veroja toimin-nasta
on maksettava, maksupäivänä
voi odottaa melkoinen pommi. ”Yrit-täjän
kannattaa aina jutella kirjanpitä-jälleen.
Meidän on hyvä tietää, mitä
yrittäjä konkreettisesti tekee, jotta
osaamme olla avuksi esimerkiksi
juuri oikean arvonlisäveron määrit-tämisessä”,
Nyberg sanoo.
Kasvu tuo velvoitteita ja vastuita
paitsi toiminnasta myös muista ih-misistä.
Sari Olsio huomauttaa, että
kasvu onnistuu vain pienellä osalla
yrityksistä, jos se ylipäätään on toi-minnan
tavoitteena.
Jos kasvua haluaa, sen rakentami-nen
ja myynnin kasvattaminen on
hyvä aloittaa heti. On myös ymmär-rettävä,
että nopea kasvu onnistuu ää-rimmäisen
harvoin pelkällä kassavir-ralla.
”Olennaista on vakuuttaa omat
asiakkaansa. Toiminnan on herätet-tävä
luottamusta, muuten kasvupo-lulle
ei pääse. Omasta työpanoksesta
on laitettava, intuitiivisesti sanoen,
puolet kasvun rakentamiseen, ja jos
sisäinen päätös on vahvasti kasvun
puolesta, on syytä miettiä ulkopuo-lisen
rahoituksen hankkimista", Ol-sio
toteaa.