6 YRITTÄJÄNAINEN PIENYRITYKSET kärsivät yhä useammin siitä, et-tä
isot asiakasyritykset venyttävät maksuaikoja
kohtuuttomasti. Mitä isommasta asiakasyri-tyksestä
on kysymys, sitä pidempi on myös
maksuaika. Monilla normaalikäytäntö on 60–120 päivää.
Pitkät maksuajat vaarantavat pienyrityksen palkan- ja
laskunmaksun ja pahimmillaan koko yritystoiminnan.
Eräs yrittäjäkollegani kertoi, että heidän taloushallinto-
ohjelmassaan voi jo valita suoraan myyntilaskurahoituk-sen.
Siihen yhä useampi pienyrittäjä joutuukin turvautu-maan
pitääkseen kassansa kunnossa. Rahoituskulut jäävät
pienyrittäjän kontolle; niitä ei yleensä voi lisätä hintoihin.
Vuonna 2015 maksuehtolakia muutettiin ja maksuajan
enimmäispituus lyhennettiin 60 päivästä 30 päivään. Lain
mukaan yli 30 päivän maksuajasta pitää sopia erikseen,
mutta lakia ei noudateta eikä pienyrityksellä ole mitään
mahdollisuutta neuvotella asiasta. On tyydyttävä ison
asiakasyrityksen ehtoihin, jotta kauppa toteutuu.
Isot yritykset käyttävät pieniä pankkeinaan. Laki ei toi-mi,
koska sitä ei valvota. Yrittäjät toivovat ilmiantokanavaa
yrityksille, jotka yksipuolisesti pidentävät mak-suaikoja.
Useiden ilmiantojen kohteeksi jou-tuneet
yritykset vietäisiin viranomaistut-kintaan.
Näin pienen yrityksen ei tarvitsisi
pelätä yhteistyön vaarantumista.
Yritystoimintaan liittyy paljon riskejä.
Monella on kassavirta- ja rahoitushaas-teita.
Sen päälle ei enää toivoisi
tilannetta, jossa maksuky-kyiset
asiakkaat hidaste-levat
maksujen kanssa.
Toivoisin, että suuryri-tykset
ymmärtäisivät
pk-yrittäjän asemaa ja
vähintäänkin noudat-taisivat
lakia.
TIINA KOSKI
SUOMEN YRITTÄJÄNAISTEN
PUHEENJOHTAJA
KAUHAN VARRESTA
Terveisiä
toimistolta!
Suuryritykset
pitävät pieniä
pankkeina
KUVAAJA PÄIVI RYHTÄ
SUOMEN YRITTÄJÄNAISTEN
toimisto Helsingin Vuori-kadulla
palvelee jäseniä
puhelimitse ja säh-köpostitse.
Useim-miten
puhelinsoit-toihin
ja viesteihin
vastaa aina avulias
järjestösihteeri
Helena Pitkonen.
Yhteydenot-toja
jäseniltä tulee
Helenan mukaan
vaihtelevasti. Vilkkainta
on yleensä vuoden alussa
ja alkusyksystä, ja lähestyjät
ovat pääasiassa yhdistysten hallitus-aktiiveja.
Useimmiten yhteydenotot koskevat jäsenrekisterin
toimintoja, yhdistysten sääntöjä ja jäsenlaskutusta. Viime
aikoina paljon kysymyksiä ovat herättäneet paikallisyh-distysten
uudet, edellisessä vuosikokouksessa hyväksytyt
mallisäännöt. Iloista Helenaa toistuvatkaan kysymykset
eivät kyllästytä.
“Yrittäjänaisten kanssa on aina erittäin ilahduttava
asioida. Hankalia asiakkaita ei ole. Kuulostaa kliseiseltä,
mutta on totta!” Helena nauraa.
Jäsenten yhteydenottoihin vastaamisen lisäksi järjes-tösihteerin
toimenkuvaan kuuluu muun muassa Yrittä-jänaisten
yhteisiin tapahtumiin liittyviä tehtäviä, kuten
nettisivujen tekemistä ja ilmoittautumisjärjestelmän
hallinnointia, jäsenviestin sisällöntuotantoa sekä jäsenre-kisterikoulutusta
paikallisyhdistysten uusille jäsenrekiste-rivastaaville
ja muille hallitusjäsenille.
Juuri nyt Helenalla on päällimmäisenä mielessä ja työn
alla Suomen Yrittäjänaisten kevätseminaari Seinäjoella
17.–18.4., jota järjestetään yhdessä Seinäjoen Yrittäjänais-ten
kanssa.
“Muistathan sinäkin ilmoittautua mukaan verkostoitu-maan
ja virkistäytymään hullunrohkeaan viikonloppuun!”
Ajassa